maija

Säteilevä ja dynaaminen musiikkikaksikko!

Veera Railio vocals & violin
Maija Ruuskanen vocals & piano

RUUSKANEN RAILIO DUO CONCERT TOUR
IN GERMANY 11 – 21.5.2022
organised by Deutsch-Finnische Gesellschaft DFG

Wed 11.5. Braunschweig – Evangelische Kirchengemeinde Stöckheim
Kirchenbrink 3 C, 38124 Braunschweig

Thu 12.5. Berlin – Galerie Kulturhaus Spandau
Mauerstraße 6, 13597 Berlin

Fri 13.5. Ahrensburg – Marstall Ahrensburg (Reithalle)
Lübecker Straße 8, 22926 Ahrensburg

Sun 15.5. Dortmund – Auslandsgesellschaft Dortmund (Matinée-Konzert 11:00)
Steinstraße 48, 44147 Dortmund

Tue 17.5. Frankfurt – Finnische Gemeinde Frankfurt/ Dornbuschgemeinde
Carl-Goerdeler-Straße 1a, 60320 Frankfurt

Wed 18.5. Wolfsheim – Dorfgemeinschaftshaus Wolfsheim (nearby Meinz)
Ringstraße 22, 55578 Wolfsheim

Thu 19.5. Hainfeld – atelier29 (nearby Karlsruhe)
Weinstraße 29, 76835 Hainfeld

Sat 21.5. Pforzheim – Café Roland
Theaterstraße 22, 75175 Pforzheim

Find us on Facebook

Find us on Instagram

@maijaruu #ruuskanenrailioduo

Musik ohne Grenzen

Das Duo Ruuskanen & Railio spielt, singt und arrangiert so ziemlich alles, von der klassischen Musik bis hin zu erdigem Blues, Jazzstandards sowie Pop- und Rockklassikern.

Beide haben an der Sibelius Akademie in Helsinki studiert und mit fast allen gespielt, die in Finnland Rang und Namen haben. Sie machen Theatermusik, treten bei den Opernfestspielen in Savonlinna auf – Maija Ruuskanen hat bereits selbst eine Oper geschrieben. Nebenbei haben sie auch noch ihren eigenen Musikklub in Helsinki, wo sie mit unterschiedlichsten Gästen auftreten und ihre Vision von Musik ohne Grenzen zelebrieren.

Ruuskanen Railio Klubeja, teatteria ja työpajoja

Ruuskanen ja Railio pyörittävät omaa Ruuskanen Railio Klubi musiikkiklubiaan. Klubin kotiareena on Musiikkiteatteri Kapsäkin teatterisali Helsingissä, mutta klubikonseptilla on myös tehty vierailuja muualle (mm. Musiikkitalo, Louhisali ja Telakka).

Duon ohjelmistossa on lisäksi erilaisia näyttämöllisiä kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Juulia Tapolan ohjaama vauhdikas FinnKampen musiikkimaaottelu, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset musiikkinumerot Sibeliuksesta Abbaan suorastaan viuhuvat korvissa.

ORIGO – Keväthuuto näytelmä Laura Voutilaisen ja Anu Palevaaran kanssa sai kantaesityksensä 6.4.2022. ORIGO saadaan toivottavasti myös kiertueelle vuoden 2022-23 aikana.

Myös erilaisten työpajojen ja toiminnallisten tuokioiden järjestäminen onnistuu: laulatus, improvisaatio- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaminen ovat molemmille mieluisaa työtä. Ruuskanen on säveltänyt myös tilauksesta lauluja esimerkiksi päivänsankarin omaan tai toivetekstiin.

Ruuskanen Railio Duo – basic technical rider

Tuned acoustic grand piano / upright piano

Phone: +358 50 590 6936 (Maija)
Email: maijaruu@gmail.com

Find our other projects from Facebook

Ruuskanen Railio Klubi Facebook

Ruuskanen Railio Strings Facebook

Lehmän lauluja –studiolevy Kansallisteatterin Fedja-setä, kissa ja koira –näytelmään sävelletystä musiikista.

Lastenmusiikkia pirteällä meiningillä!

Lehmän lauluja (2013) on studiolevy Suomen Kansallisteatterin Fedja-setä, kissa ja koira –näytelmään (2012) sävelletystä musiikista. Näytelmä oli huippusuosittu ja Willensaunasta Pienelle näyttämölle (eli siis suuremmalle näyttämölle) siirtymistä juhlistamaan haluttiin laulut myös levyttää.

Käy tykkäämässä! www.facebook.com/lehmanlauluja

Levyn musiikki on rytmisesti hauskaa ja oivaltavaa, äänimaailmaltaan akustista ja tyyliltään kansanmusiikkihenkistä (world music). Levyltä löytyy myös yksi lainaklassikkokappale – Posteljooni, muuten sävellykset ovat Maija Ruuskasen käsialaa ja tekstit ohjaaja Jukka Rantasen. Levyn laulusolisteina kuullaan Kansallisteatterin näyttelijöitä, kuten Petri Liski, Esa-Matti Long, Jouko Keskinen, Harri Nousiainen ja Karin Pacius. Muusikkoina levyllä ovat mm. Sara Puljula (kb, perc) sekä Olli Kari (haitari).

Levyn valmistumista on tukenut Kansan Sivistysrahasto.

Tekstit: Jukka Rantanen ja Maija Ruuskanen, paitsi Posteljooni (trad.)

Kaikki sävellykset: Maija Ruuskanen, paitsi Posteljooni (trad.)

Levyn kappaleet: (Huom. muutamia maistiaisia pääset myös alla olevista kappalelinkeistä kuuntelemaan!)

1. VOE TOKKIISA | solisti Maija Ruuskanen
2. POSTELJOONI | solisti Esa-Matti Long
3. HUPS HUPS | solisti Jouko Keskinen
4. MATKANTEKKOO (instrumentaali)
5. MAITOLAULU | solisti Emmi Pesonen
6. LAPSET KASVAA ISOKSI | solistit Jouko Keskinen ja Karin Pacius
7. KYLÄ (instrumentaali)
8. KOTIAURINKO | solisti Petri Liski
9. KUUMEESSA (instrumentaali)
10. KUN HERÄÄN SATU HAIHTUU | solisti Harri Nousiainen

Levyllä esiintyvät muusikot ja laulajat:

Olli Kari – haitari
Jouko Keskinen – laulu
Petri Liski – laulu, taustalaulu
Esa-Matti Long – laulu
Markus Malin – ohjelmointi
Harri Nousiainen – laulu, taustalaulu
Karin Pacius – laulu
Emmi Pesonen – laulu, taustalaulu
Sara Puljula – kontrabasso, lyömäsoittimet, tuulipilli
Veera Railio – taustalaulu
Maija Ruuskanen – laulu, taustalaulu, kosketinsoittimet
Olli-Pekka Tuomisalo – saksofonit ja klarinetti

Sovitukset levylle: Maija Ruuskanen, Olli Kari, Sara Puljula, Markus Malin
Äänitys: Mika Venhovaara
Miksaus ja masterointi: Matti Kemppainen / Big Fat Production
Piirrokset: Anna Sinkkonen
Kansien suunnittelu: Krista Mäkinen
Tuottaja: Maija Ruuskanen

RUUCD3 | Lehmän lauluja

Lisätietoja ja levyjen tilaukset (10 € + postikulut)
Maija Ruuskanen p. 050 590 69 36, maijaruu@gmail.com

Laulusarja Mia-Marie Taleghanin runoihin (2019) sai kantaesityksensä Johanna Engelbarthin ja Laura Attilan Clara Schumann -juhlavuoden konsertissa Lilla Villanissa, Sipoossa.

Laulusarja on sävelletty sopraanolle ja pianolle, mutta laulut toimivat myös itsenäisinä sekä vaihtoehtoisissa sävellajeissa.

Ruuskanen: Laulusarja – neljä laulua Mia-Marie Taleghanin runoihin (2019) (14′)

1. 1. Hiljaa hiljaa (2’20”)
   2. Laula (2’00”)
   3. Olisipa mieleni kuin joki (6’20”)
   4. Tule minun luokseni (2’20”)

Halutessaan nuotteja voi kysellä suoraan maijaruu@gmail.com

I Hiljaa hiljaa

Hiljaa
hiljaa saavu lähelleni
minä olen myrsky
ja tämä tyven
vain pieni hetki

Arka sisimpäni
lyöty ja kiusattu
on nopea kaikkoamaan
pelkää läheisyyttä
vääränlaisia ihmisiä
saa minut sulkeutumaan

Vain yksi oikea sana
yksi todellinen kosketus
yksi tapa tulla viereeni
olla herättämättä myrskyä
pysyä avoimena

Hiljaa
kauniisti tule lähelleni

Tämä tyven
tämä rauha
kestää vain silmänräpäyksen.

II Laula

Laula, minun sieluni
laula sitä laulua
muistan sen sävelen
lapsuudestani lähtien

Miten hiljainen onkaan tieni
miten sanaton sisimpäni
ollut jo pitkän aikaa
kuin vavisten
kuin rohkeutta keräten.
Kuin omaa voimaansa peläten

Ei tuulenväre liikahtanut
ei lehti vasten oksaa osunut
ei vedenpinta värähtänyt
kuin unessa, liike ja tyven
yhdessä hengitys ja tukehtuminen
sekunnissa koko elämä
samassa kuolema ja syntymä.

Laula, minun sieluni
laula tämä hiljaisuus kuin ukkonen

Jyrähdytä sydän, välähdytä sielu
kastele tämä kuiva erämaa!

Tule tuimana ja äkäisenä, lauluni
takaisin arpiseen sieluuni
ja edessäsi jälleen vapisen
kuin rohkeutta keräten
kuin omaa voimaani peläten.

III Olisipa mieleni kuin joki

Olisipa mieleni kuin joki
vedenpinta värähtämätön, levollinen
tyyni kuin syvin uni
selkeästi uomaa pitkin
päämäärääni kohden
ei harhapolkuja
ei jatkuvia muutoksia
olisin kuin joki ikiaikainen
rannalla elämä ja kuolema
minussa vain tietoisuus
vetenä virtaava

Olisivatpa tunteeni
kuin kirsikkapuu
aivan joen rannassa
valkeassa kukassa keväisin
tuoksuvana ja huumaavana
vihreässä mekossa kesällä
tasapainossa ja rakkaudessa
punaisena syksyn saavuttua
rohkeana ja vahvana luopumaan
alastomana talven tultua
kruunu hopeinen otsallaan

Olisipa sieluni
kuin puu syksyllä
punaiset lehdet pian tippuen
sielu taivaaseen kurottuen
ja yltäen

Talvet tulevat ja menevät
ja joka kevät jäät lähtevät
ja elämä palaa minuun
ja kesän valo juoksee luokseni

mutta oikea syksy
jolloin sielun lehdet tippuvat
tulee vain kerran
niin elämä ja rakkaus
pysyy ja kestää

Olisipa puolikas hengestäni
kuin aurinko
ja toinen puoli kuin kuu
kuinka ihanasti toisinkaan
valon ja elämän jokaiseen päivään
ja kuun kautta säteilisin
valoa sieluni öiseen pimeyteen
ja saisin toivon ja rohkeuden

Ja minä näkisin
myös pimeässä
ja minä eläisin
myös kuolemassa
tuuli saapuisi luokseni
koskettaisi oksiani
ja minä en olisi enää minä
vaan punainen ja rohkea
syksyn saapuessa
vahvana luopumaan
rakastamaan
vahvana elämään
oksani paljaat, hopean kuurtamat
taivaaseen asti kasvaneet.

IV Tule minun luokseni

Tule minun luokseni
sinä tuuli tulenpalava
tuhannesti taottu tunne
viisaiden sydänten valokivi

Tule minun sieluuni
ja tao työvälineesi
ota itsekäs ja pelokas
jätä vain rakkaus voimakas

Tule minun maailmaani
näytä tiesi kuljettavakseni
opeta miten astellessani
voin muita tukea ja auttaa

Tule tähän hetkeen
tähän kaoottiseen maailmaan
tähän vihan ja sorron keskelle
tähän rakkauden kaipuuseen suureen

Tule, maailmanrauhan suojelija
Tule, ja kosketa jokaisen sydäntä
Tule, ja valollasi rakasta
Tule, kohti sielua jokaista.

Vauhdikas ja groovaava musiikkiteatteriesitys puistotyöntekijöistä ja jyrsimisestä… Kuuntele Duunarin aamu YouTubesta!

Puputiputi, haravat olalle! Tervetuloa musiikilliselle seikkailulle Helsingin puistoihin ja kaduille!

Huikea esitys! Paras esitys mitä olen nähnyt ja kuullut! Kiitoksia!

Musiikkiteatteri Kapsäkillä 4.6.2015 ensi-iltansa saanut Puistokabaree johdattaa koko perheen seikkailulle Helsingin puistoihin ja kaduille. Pomo ja Duunari yrittävät selvittää mysteeriä. Vauhdikkaassa tarinassa skeittari on telonut jalkansa, fillaristi on jäädä auton alle ja herra Roska löytää epäilyttäviä todisteita… Vaikuttaa siltä, että jotkut tekevät mullistavia suunnitelmia kaupungin tulevaisuuden varalle… Voiko sitä enää estää?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Valto Kuuluvainen OHJAAJAN HAASTATTELU City: extempore-blogi
Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu: Maija Ruuskanen
Visuaalisuus: Sattva-Hanna Toiviainen

Esiintyjät: Paavo Kerosuo ja V. Putro

Kesto: 50 min
Suositusikä: 5 – 110 vuotta, mutta paikalle saa toki tulla kaikki!

Klikkaa alla olevasta kuvasta ja kuuntele Puistokabareen alkulaulu “Duunarin aamu”!

Myös nuorille katsojille sopiva Puistokabaree kiertää kesäisin!
Esityksen voi tilata tapahtumaansa.

FB Puistokabaree

#puistokabaree
Tweet

Esityksen valmistumista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Alfred Kordelinin säätiö, Musiikin edistämissäätiö sekä Vivicas Vänner säätiö.

Esityiskiitos yhteistyöstä seuraaville tahoille
Helsingin kaupungin puisto-osaston työntekijät,
BLÅKLÄDER,
Filmi ja Vaneri Oy.

Työryhmä

Paavo Kerosuo (TeM) valmistui teatterikorkeakoulusta vuonna 1999. Hän on näytellyt, laulanut, musisoinut, tanssinut ja juontanut freenlancerina kymmenissä produktioissa. Viimeisimpiä ovat Huojuva talo -draama Teatteri Avoimissa ovissa ja Yökyöpelit-lastennäytelmä ja televisiosarja.

Valto Kuuluvainen (TeM) on vuonna 2014 Teatterikorkeakoulusta valmistunut helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Kuuluvaisen töitä ovat mm. Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoon vuonna 2012 sisältynyt lastenesityskokonaisuus Käärmeihmiset & Taikanaksutin. Kuuluvaisen ohjaama monologi Muutama sana Ullasta voitti ensimmäisen palkinnon Pieksämäen monologifestivaaleilla maaliskuussa 2015. kuuluvainentyonaytteet.blogspot.com

V. Putro (TeM) on näyttelijä ja sahansoittaja. Hän on valmistunut Pietarin teatteriakatemiasta keväällä 2013. Valmistumisensa jälkeen Putro on ollut kiinnityksellä Lappeenrannan kaupunginteatterissa, missä viimeisimmät produktiot ovat Peter Pan -musikaali (2014) ja Fanny & Alexander (2014). Tällä hetkellä hän toimii freelancerina Helsingissä ja on sahansoiton suomenmestari 2015!

Sattva-Hanna Toiviainen (KuM) on viime vuosina työskennellyt pitkien elokuvien ja teatteriproduktioiden lavastajana. Hän on ollut Jussi-ehdokkaana kolmesti, vuonna 2013 elokuvasta Vuosaari. Vuonna 2014 hän on tehnyt teatterilavastuksen Kemin Kaupunginteatterin näytelmään Kissa kuumalla katolla. Elokuvan puolella viimeisin työ on ollut Esa Illin Toiset tytöt (2015) ja parhaillaan työn alla on Aleksi Mäkelän elokuva Love Records – Anna mulle lovee.

Klovnit esittävät klassikkosadun. Visuaalisesti vaikuttava!

Tanssiteatteri Hurjaruuthin Pölyt pois klassikoista -sarja jatkuu, kun klovnitrio Muitten Mukulat tulkitsee Hans Christian Andersenin rakastetun klassikkosadun.

Ruma ankanpoikanen -esitystä on harjoiteltu pitkään ja hartaasti, vuorosanat on kirjoitettu käteen ja perhosia on vatsassa. H-hetken koittaessa kaikki ennalta sovittu unohtuu ja lavalla kohtaa kolme rumaa ankanpoikasta…

Ruma ankanpoikanen on teatteriklovnerian keinoin toteutettu esitys erilaisuuden sietämisen vaikeudesta. Kysyin Hannalta (Terävä) mitä teatteriklovneria tarkalleen ottaen tarkoittaa ja hän selitti asian minulle näin:

Teatteriklovneria on näyttämölle asetettua klovneriaa, jossa klovnien lisäksi on joku tarina, sanoma tai vaikka näytelmä. Se eroaa täten perinteisestä sirkus- ja katuklovneriasta, jossa klovni on usein tapahtumien keskipiste ja kyseessä on tällöin ns. slapstick-huumori (toimintakeskeinen huumori).

Kuuntele Kultakuumeen 20.3. radiohaastattelu Ruman ankanpoikasen tekemisestä!

Ensi-ilta oli 24.3.2012 Tanssiteatteri Hurjaruuthilla.

ROOLEISSA: Roosa Hannikainen, Soile Mäkelä ja Hanna Terävä
OHJAUS JA DRAMATURGIA: Soile Mäkelä
MUSIIKKI: Maija Ruuskanen
KLOVNERIA TUTOR: Mario Gonzalez (Guatemala)

Lisätietoja:

http://www.hurjaruuth.fi/fi/ohjelmisto/ohjelmistossa/ruma-ankanpoikanen

Koko perheen musiikkinäytelmä!

Töttölöö!

Nyt on taljolla halvinaista helkkua: Puluboin ja Ponin teattelia!

R-kirjainta vihaava Puluboi ja kalliolainen Mai-tyttö eli Poni ovat perustaneet taiteellisen teatterin, jossa tarinoiden pitää olla tosia. Yhdessä he esittävät näytelmiä, joiden aiheet syntyvät kaksikon omasta elämästä. Puluboi on karkotettu kotoaan Hakaniemen torilta, ja kaiken huipuksi lintupojan biologinen kello alkaa tikittää uhkaavasti. Kuinka Puluboi onnistuu houkuttelemaan itselleen vaimon? Ponillakin on huolia. Ylityöläinen äiti lähtee yhtäkkiä hermolomalle, minkä seurauksena isä muuttuu venäläiseksi lampaaksi, ja kotityöt vain kasautuvat kasautumistaan… Kenties Pietarin hevostieteellisen akatemian asiantuntijat Koni Kopolev ja hänen huippuoppilaansa Minimilla löytävät ratkaisun kertakaikkisen kimuranttiin pulmaan.

Puluboin ja Ponin teatteri on koko perheelle suunnattua hulvatonta musiikkiteatteria   ̶  lauluja on peräti kaksikymmentä. Esitys sijoittuu Kallion alueelle. ”Puluboin ja Ponin teatteri on myös eräänlainen kotiseutujuttu. Lapset voivat käydä tutustumassa tuttuihin esityksessä mainittuihin paikkoihin aivan Kansallisteatterin lähistöllä”, tekijät iloitsevat.

Veera Salmen lastenkirjahittiin Puluboin ja Ponin kirja perustuva Puluboin ja Ponin teatteri kantaesitettiin Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 28.1.2015. Koko perheen musiikkiesityksen on ohjannut Jukka Rantanen työparinaan säveltäjä-muusikko Maija Ruuskanen.

Viime vuosien lasten suosikeista tutut Jukka Rantanen ja Maija Ruuskanen tarttuivat Puluboihin pari vuotta sitten. Heidän työtapansa on hyvin käytännönläheinen. ”Työstämme tekstiä ja musiikkia yhdessä tehden, lukien ja testaillen. Musiikki toimii myös toiminta-alustana näyttämötapahtumille”, kuvailevat Ruuskanen ja Rantanen. Heidän edellinen yhteistyönsä näyttämölle oli Kansallisteatterin huippusuosittu musiikkinäytelmä Fedja-setä, kissa ja koira (2012), jonka musiikista on myös julkaistu levy Lehmän lauluja (2013).

Kuvia esityksestä löytyy täältä:
https://www.flickr.com/photos/kansallisteatteri

ROOLEISSA
Jani Karvinen (Puluboi)
Eeva Putro (Poni)
Ilja Peltonen (Isä)
Emmi Pesonen (Äiti)
Maija Ruuskanen (Minimilla & Kaija Korakopsis)
Sonja Renvall (Postipoika)

OHJAUS JA DRAMATISOINTI Jukka Rantanen
MUSIIKKI Maija Ruuskanen
LAVASTUS Katri Rentto
PUVUT Anna Sinkkonen
VALOSUUNNITTELU Aslak Sandström
ÄÄNISUUNNITTELU Juha Kerkola
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Petra Kuntsi

Katso traileri viime syksyn Puluboi-harjoituksista: https://www.youtube.com/watch?v=IcYKmRGo0HU

Tähtitaivaan Starat –musikaali teatterin tekemisestä

Tähtitaivaan Starat -musikaali on Juulia Tapolan käsikirjoittama ja Maija Ruuskasen säveltämä pienoismusikaali (2009), joka on alunperin ideoitu Suomen Kansallisoopperan yleisötyön kanssa musiikin opiskelijoiden toteutettavaksi. Musikaali sai kantaesityksensä tilausteoksena Vantaan musiikkiopistolle vuonna 2009 ja uusinta ensi-illan Palmgren-konservatoriolla, Porissa 2015.

Tähtitaivaan Starat -musikaali kertoo teatteriesityksen tekemisestä ja ystävyydestä. Näyttämöllä valmistaudutaan koelauluun: on innokkaita esiintyjiä ja ujompia yrittäjiä, kuten missä koululuokassa tahansa. Kun roolit on jaettu ja pettymykset nielty, seuraa tietysti esitykseen tähtäävää harjoittelua. Harjoitusten edetessä kaverisuhteet kiristyvät ja kilpailutilanne luo paineita. Vaikeuksia kohdataan, mutta lopulta ne voitetaan yhteisvoimin, kun kaveria autetaan. Kaikki ovat tärkeitä ja jokaista tarvitaan, jotta esitys onnistuu.

Tähtitaivaan Staroissa suomalainen kansanlaulu törmäytetään klassismin mestareiden ja rytmimusiikin kanssa. Tämä musiikkiteatteriesitys siis uusiokäyttää sekä suomalaisten kansanlaulujen melodioita ja sävelmaailmaa että tuo hauskalla tavalla muun muassa Bachin ja Mozartin sävelaineksia uuteen ympäristöön. Muutama kansanlaulu on liitetty esitykseen aivan alkuperäisilläkin sanoilla ja niitä lauletaan yhdessä koko yleisön voimin. Tästä kaikesta syntyy musiikillinen matka, jossa yhdistellään eri musiikkityylejä värikkääksi kokonaisuudeksi. Yhdessä onnistutaan!

Esitys on suunnattu erityisesti alakouluikäisille lapsille, mutta sopii niin ikään myös aikuisille.

Sävellys ja sovitus, Maija Ruuskanen
Libretto, Maija Ruuskanen & Juulia Tapola
Ohjaus, Juulia Tapola

Pieni puffi uusinta ensi-illasta Porissa Satakunnan Kansa 3.3.15

Kansallisooppera yleisötyön sivuilla Tähtitaivaan Starat/erityisprojektit

Tero Vihavaisen valokuvia Staroista 2009

Musikaali on kirjoitettu seitsemälle laulajalle, mutta on mahdollista toteuttaa myös 12-15 nuoren laulajan voimin (sekä nais- että miesäänillä).
Orkesterin kokoonpano on melko joustava.
Vantaalla meillä oli pieni jousiorkesteri sekä 2fl/2cl/2trp/corno/acc/kantele/agtr/pno.
Porissa vähän suurempi jousisto 2fl/2cl/2trp/corno/acc/egtr/pno/epiano/perc.
Soitettavaa löytyy aloittelijoille ja vähän pidemmällä oleville myös.

Kaikki on suurtakin suurempaa nyt! Leveäkin leveästä levennyt!” Satu Kuningatar Ahnelista värillisen varjoteatterin ja musiikin keinoin.

Kaukaisen maan prinsessa Anneli perii äidiltään kruunun ja valtakunnan, ja hänestä tulee uusi kuningatar. Valtakunnassa ei ole mitään liikaa, mutta eipä mitään puutukaan. Uusi kuningatar huomaa saavansa kaiken, mitä suinkin keksii haluta. Pian mikään entisessä koossa tai määrässä ei enää riitä kuningattarelle, joka saakin kansalaisiltaan pilkkanimen “Ahneli”.

Mutta mitä tapahtuu, kun ahneus kasvaa kasvamistaan? Onnellinen sattuma saa Ahnelin järkiinsä ennen kuin käy vallan hullusti.

Kuningatar Ahneli -esitys käsittelee ahneutta ja itsekkyyttä sadun keinoin. Teema, joka on tuttu myös lasten maailmassa, on kiedottu esityksessä lempeään huumoriin ja varjoteatteriestetiikkaan.

Esiintyjä Ilpo Mikkonen, Nukketeatteri PikkuKulkuri
Ohjaus, käsikirjoitus ja visualisointi Iida Vanttaja
Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu Maija Ruuskanen
Skenografian harjoittelija Marika Aakala

Suositus: 4-10 -vuotiaille

Kesto: n. 40 min

Esitystä voi tilata suoraan Ilpolta:
Ilpo Mikkonen, pikkukulkuri [ät] nukketeatterikeskus.fi tai puhelimitse 040 – 749 0024.

www.nukketeatterikeskus.fi

Esityksen valmistumista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Jenny ja Antti Wihurin säätiö ja Annantalo.

Sound Art with and for Ulla-Maija Alanen’s exhibition 11.4 – 7.6.2015 @ Museum of Estonian Architecture, Tallinn

Ulla-Maija Alanen’s exhibition Bodyscapes has inspired composer Maija Ruuskanen and sound engineer Mikki Noroila to explore the inner space of music. The unique in idea in Soundscapes is to use multichannel technique in the gallery to create an illusion of movement of sound and a feeling that the listener really enters into the music and hears different angles of music when moving inside it. The music is composed focusing on breathing and spatial thinking.

Dialogue between photographs and audio texture is strong and the architecture of music is audible in space. Reflections of sound and different angles of space have been an inspiration to use the whole space as an instrument in sound design.

In this music, you can hear many different instruments: the more common ones like accordion, different flutes and percussions, but also rare ones like hang drum and sounds of water in a bowl. Most of these natural instrument sounds have gone through digital metamorphoses and have been effected in many different ways.

Muusik-helilooja Maija Ruuskanen loob näitusele heliteose, mis on loomult arhitektooniline. Põimuvad kaks ruumikoreograafilist kunstivormi. Lähedalt võib tunnetada ruumi piiratust, kaugemalt tekib ette kujutus tervikust ja, nagu illusoorses arhitektuuris, laiendab heliteos ruumimuljet üle füüsilise ruumi piiride.

Museum of Estonian Architecture
Exhibitions: Ulla-Maija Alanen’s Bodyscapes 11.4 – 7.6.2015
Music is composed and sound designed specifically for this particular space. Therefore, this music and it’s reflections can be experienced only in this cellar of Museum of Estonian Architecture, the former Rotermann Salt Storage.

Bodyscapes trailer (Tallinn 2015) in YouTube

Human Space Presentation @Issuu by Ulla-Maija Alanen

Bodyscapes.Kehamaastikud. FB

Kuvataiteilija-arkkitehti Ulla-Maija Alasen Bodyscape-näyttelykokonaisuus inspiroi tutkimaan äänen liikettä tilassa niin, että ääni ja kuvat virtaavat toistensa lävitse. Toteutimme Mikki Noroilan kanssa 8-kanavaisen ääniteoksen, joka soi koko tilassa ja soittaa tilaa sekä kuulostaa eri teosten äärellä erilaiselta. Ajatuksena on, että ihminen kulkee kuin orkesteriteoksen keskellä ja kuulee eri äänikulmia, samasta teoksesta eri kohdissa vaeltaessaan ja pysähtyessään.

Äänimaailma on tyyliltään ilmava, viitteellinen ja keveä sekä toteutettu niin, ettei se vie liikaa visuaaliselta puolelta huomiota. Luonteeltaan musiikki- ja ääniteos muistuttaa enemmänkin henkäyksiä kuin voimakasta kuvitusta, niin että teoksen orkestraatio on hengittävää. Ideaalina on kuulijan “ääriviivaton” kuuntelu niin, että musiikin voi mieltää ulottuvan tilan ulkopuolelle asti, mutta kuulija silti kulkee teoksen sisällä.

Ääniteoksen sointiväri syntyy erilaisten akustisten instrumenttien soinnista, kuten hang-rummun, pitkähuilun, harmonikan ja sen palkeiden äänen sekä erilaisten percussiosoittimien äänenväristä – näiden yhdistelmistä ja digitaalisen prosessin metamorfooseista.

Ääniteoksen kesto on noin 16 min ja se on kuultavissa 11.4 – 7.6.2015 Viron Arkkitehtuurimuseossa

Lue tästä Katrin Koovin kirjoittama eestinkielinen artikkeli Kehamaastikud-näyttelykokonaisuudesta (2015)

Human Space – Underwater. Ulla-Maija Alanen & Maija Ruuskanen – visual arts & soundscapes.

Art Ulla-Maija Alanen | www.alanenart.net
Sound Art Maija Ruuskanen

HAM Gallery, Maribor, Slovenia, 27.10. – 9.12.2016

Oris – House for Architecture, Zagreb, Croatia, 29.9 – 11.10.2016

We are exploring the relationship between the human body, art & architecture and music based on the artworks from the series Human Space – Images of the embodied mind and the minded body.

When thinking about the human relationship to architectonic space we of course talk about experiencing space, but the space in which our experiencing takes place often remains outside the discussion. We experience and perceive external space but our skin delimits these experiences within our own physical, internal space: feelings are manifested in our body. When we step into the Human Space we step into our own internal landscape. The architectonic space and the body’s space merge, and the latter takes on a new dimension when our internal landscape, structures and proportions present themselves to us as architectonic allegories and metaphors.

We are looking for interesting exhibition spaces for our concept. Our idea is to exhibit our co-operative work, the theme and it´s variations, in interesting exhibition spaces. The exhibition will be designed by the conditions of the space.

The different art forms of spatial choreography flow and penetrate through each other; thus merging, unifying  and becoming one. Both visually and auditive, at short distance you can sense a limited atmosphere, but when stepping further in space, you can, like in illusory architecture, feel the impression of space expand beyond the physical space.

The space itself becomes an instrument, with it’s surfaces being reflection surfaces of sound. This innovation of using multichannel sound art is – as far as we know – the first of it´s kind.

Ulla-Maija Alanen, visual artist, architect

Ulla-Maija Alanen’s theme Human Space has inspired composer Maija Ruuskanen and sound engineer Mikki Noroila to explore the inner space of music. The unique in these soundscapes is to use multichannel technique in the gallery to create an illusion of movement of sound and a feeling that the listener really enters into the music and hears different angles of music when moving inside it. The music is composed focusing on spatial thinking.

Dialogue between photographs and audio texture is strong and the architecture of music is audible in space. Reflections of sound and different angles of space will be an inspiration to use the whole space as an instrument in sound design.

In this composed music, you will hear many different acoustic instruments including human voice. Most of these natural sounds will also go through digital metamorphoses to emphasis the nature of the gallery space and to change the level of intimacy in hearing music. During this journey it will be interesting to explore psychoacoustic elements in music and hearing inside visual arts. We are taylor-making the sound art to each exhibition –  honouring the architectonic space in question both by the means of visual arts and music.

Video of the exhibition in the Estonian Museum of Architecture

Ulla-Maija Alanen is an artist and architect, whose art productions have been presented in different parts of the world. She has, among other things, been a pioneer in large-scale façade projections that offer a comment on the urban space. Her current production consists of several photographic exhibitions as well as cultural work with the elderly. She got a state artist grant for the year 2016. www.alanenart.net

Read a review of the Alanen’s exhibition in Alvar Aalto Museum 2014 in finnisharchitecture.fi

Maija Ruuskanen, composer and musician, has a strong background in the stage and theatre music. She’s working in the Finnish National Theatre, among other theatres and she is currently composing her first opera (premiere 30.3.2017). She is a versatile musician and performer and constantly looking for new ways of collaboration and dialogue between arts. She got a state artists grant for the year 2016. She has graduated from Sibelius Academy. www.maijaruuskanen.com

Mikki Noroila, sound technician and designer, has been working the last few years at Finnish National Theatre and is highly focused on sound design.

———————————————————————————————————————————

Ihmisen Tila / Human Space – teema ja sen variaatiot

Näyttelykokonaisuus Ihmisen Tila on saanut aiemmin kiinnostuneen vastaanoton Alvar Aalto Museossa v. 2014 sekä Viron arkkitehtuurimuseossa (2015). Bodyscapes. Kehamaastikud. -näyttelykokonaisuudessa oli uutena konseptina Maija Ruuskasen ja Mikki Noroilan äänitaideteos, joka luo mielenkiintoisen yhteyden arkkitehtuurin, kuvataiteen ja musiikin välille.

Kuvataiteilija-arkkitehti Ulla-Maija Alanen

Kahden koulutuksen kulkijana Alanen on näyttelyillään antanut ideoita ja uudenlaisia näkökulmia arkkitehtikunnalle. Erityistä kiitosta on tullut hänen vahvan moniaistisesta lähestymistavastaan arkkitehtuuriin, tilaan ja valoon. Alasen teokset ovat myös toimineet inspiraation lähteenä esim. Kuopion yliopistollisen sairaalan julkisivutaideteoksessa. Vaikuttavuutta arkkitehtuurin kentässä ovat arvioineeet mm. arkkitehti Anni Vartola näyttelyarviossaan ja Virossa arkkitehti, päätoimittaja Katrin Koov kulttuurilehti Sirpissä. Lisäksi prof. Juhani Pallasmaa on esseessään liittänyt tämän teoskokonaisuuden taiteidenalojen kenttään.

Lue tästä Anni Vartolan näyttelyarvio Ulla-Maija Alasen Alvar Aalto -museossa (2014) esillä olleestä näyttelystä Ihmisen Tila, Tutkielmia arkkitehtuurin anatomiasta ja anatomian arkkitehtuurista.

Lue tästä Katrin Koovin kirjoittama eestinkielinen artikkeli Kehamaastikud-näyttelykokonaisuudesta (2015)

Lue tästä Juhani Pallasmaan essee Ulla-Maija Alanen – Ruumiillisen mielen ja ajattelevan ruumiin kuvia

Lue tästä Ulla-Maija Alasen haastattelu Taiteilija lähikuvassa

Säveltäjä-muusikko Maija Ruuskanen

Maija Ruuskasen näyttelyn yhteyteen säveltämä äänitaideteos on luonteeltaan arkkitehtoninen. Tässä yhdistelmässä nämä kaksi tilallisen koreografian taidemuotoa, musiikki ja kuvataide, lävistävät toisensa. Lähellä ollessa ääniteoksessa aistii rajatun alueen tunnelman, kauempaa hahmottaa kokonaisuuden, ja kuten illusorisessa arkkitehtuurissa, äänitaideteos laajentaa tilavaikutelman ulottumaan fyysisen tilan ulkopuolelle asti. Ruuskasen 8-kanavainen ääniteos on tekniseltä toteutustavaltaan uniikki.

Yhteistyö

Tallinnan näyttelykokonaisuuden (2015) yhteydessä Alanen ja Ruuskanen aloittivat ammatillisen yhteistyönsä, jota nyt jatkavat. Ruuskanen sai Valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan, ja Ihmisen Tila -näyttelyiden sävellystyö on osa hänen vuoden 2016 työsuunnitelmaansa. Alasella on kokovuotinen taiteilija-apuraha, jonka turvin hän työskentelee. Jokaiselle näyttelytilalle luodaan oma äänitaideteoksensa ja tehdään myös tilalle omistettuja uusia kuvataideteoksia.

Monitaiteinen teoskokonaisuus herättää ajatuksia

Ihmisen Tila -hanke on monitaiteinen sekä taiteiden ja tieteiden välinen. Näyttelyt ja niiden teokset ovat herättäneet myös lääketieteen edustajien kiinnostusta arkkitehtuuriin –radiologisten kuvien rinnastaminen arkkitehtuuriin on herättänyt näkemään ihmiskehoa ihmisen ensimmäisenä ja ensisijaisena asumuksena.