maija

maija

Ruuskanen Railio Klubi

kapsakki_rrk_torikka_fbpage
Ruuskanen Railio Klubi on Maija Ruuskasen ja Veera Railion luotsaama tunnelmallinen musiikkiklubi, jonka kotiareena on Helsingissä, Vallilassa Musiikkiteatteri Kapsäkin teatterisalissa. www.kapsakki.fi Vuonna 2021 juhlimme 10-vuotisjuhlavuottamme keväällä striimeillä, kesällä Savonlinnassa ja Lohjansaaressa ja syksyllä Musiikkiteatteri Kapsäkillä, Savonlinnassa, Lohjalla ja Lappeenrannassa! Klubikonsertit ovat hurmaava yhdistelmä taidokasta soittoa, laulua ja huumoria! Ruuskanen Railio Klubeilla pääset artistia lähelle ja tunteilta on vaikea välttyä - näillä keikoilla annetaan palaa! Keikkakuvia löytyy paljon sosiaalisen median sivuiltamme FACEBOOK Ruuskanen Railio Klubi INSTAGRAM @ruuskanenrailioklubiofficial https://linktr.ee/ruuskanenrailioklubi/

SYKSYN 2021 RUUSKANEN RAILIO KLUBIT

WALTTERI TORIKKA Pe 1.10.2021 klo 18 ja klo 20 Musiikkiteatteri Kapsäkki, HELSINKI OSTA LIPPU TÄSTÄ LAURA VOUTILAINEN To 4.11.2021 klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkki, HELSINKI OSTA LIPPU TÄSTÄ LAURA VOUTILAINEN Pe 5.11.2021 klo 19 Teatteri Trala, Virkkalan Klubitalo, LOHJA PAULI HANHINIEMI  To 18.11.2021 klo 19 Nuijamies, LAPPEENRANTA PAULI HANHINIEMI & VILLE RAUHALA M.A.D. Pe 19.11.2021 klo 18 ja klo 20:30 Kulttuurikellari, SAVONLINNA OSTA LIPPU TÄSTÄ   Heidi Heino kirjoitti Ruuskanen Railio Klubista seuraavaa:
Hienoimmat keikat eivät ole jättispektaakkeleja vaan pienen porukan juttuja, joissa energia on tiivistynyt juuri oikealla tavalla. Kun muusikot osaavat soittaa, voi rentoitua ja kuunnella. Nauttia huolella tehdyistä biiseistä ja ihanasti yhteen soivista äänistä. Ottaa vähän viiniä, terveysvaikutteisesti. Me Naiset 24.2.2011
Olemme myös vierailleet klubikonseptillamme monissa paikoissa, kuten Musiikkitalolla, Espoon Louhisalissa, Teatteri Vantaan Silkkisalissa, Tampereen Telakalla, Lohjalla Café Laurissa ja Virkkalan Klubitalolla, Hotelli Punkaharjulla, Sipoon Lilla Villanissa – siis monessa viehättävässä ja hauskassa paikassa. Löydät meidät myös sosiaalisesta mediasta! INSTAGRAM @ruuskanenrailioklubiofficial FACEBOOK @ruuskanenrailioklubi Klubilla kuullaan mielenkiintoisia, sielukkaita artisteja pienimuotoisella akustisella kokoonpanolla ja illan aikana kuullaan pääasiassa vain lavalle nousevien lauluntekijöiden lauluja, jopa maailman ensi-iltoja! Yleisö voi vaikuttaa klubilla soitettavaan musiikkiin lähettämällä kappaletoiveensa etukäteen sähköpostilla viimeistään viikkoa ennen osoitteeseen klubitoiveet@gmail.com.
Ruuskanen Railio Klubin lauluntekijävieraita ovat olleet mm.
Pauli Hanhiniemi, Heikki Salo, Sirkka-Liisa Sass, Esa Kaartamo, Edu Kettunen, Kuunkuiskaajat, Kaija Kärkinen, Mikko Kuustonen, Laura Voutilainen, Waltteri Torikka, Erja Lyytinen, Maria Lund, Jarkko Martikainen ja Marzi Nyman. Kuuntele Pauli Hanhiniemi -keikalta JOKI EI JÄÄDY KOSKAAN”
Alla olevista linkeistä voi muistella menneitä
Heikki Salo 9.2.2013 KATSO VIDEO Postipoika Pauli Hanhiniemi 27.4.2012 KATSO VIDEO Joki ei jäädy koskaan KATSO VIDEO Jos se ois helpppoo Klubikooste 2011 mm. Marzi Nyman, Mikko Kuustonen, Erja Lyytinen, Iina Kuustonen, Esa Kaartamo ja Yrjänä Sauros KATSO KLUBIKOOSTE Avajaiset 13.1.2011 KATSO VIDEO Erja Lyytinen 24.2.2011 & Yrjänä Sauros KATSO VIDEO Marzi Nyman 3.3.2011 & Yrjänä Sauros KATSO VIDEO Mikko Kuustonen 14.4.2011 & Minka Kuustonen ja Iina Kuustonen Yllätysvieraana Esa Kaartamo! KATSO VIDEO Strings 12.5.2011 & Ahti Paunu ja Saana Liikanen KATSO VIDEO Kuunkuiskaajat 15.9.2011 & Yrjänä Sauros  KATSO VIDEO Zarkus Poussa 13.10.2011 Jarkko Martikainen 10.11.2011 KATSO VIDEOKLIPPI: Lihavia luurankoja

Samassa unessa

RuuskanenRailio_kansi_p

Ruuskanen Railio Strings: SAMASSA UNESSA featuring Marzi Nyman, Esa Kaartamo, Ahti Paunu, Saana Liikanen, Eeva Siljamäki. GROOVY CHAMBER POP!

”Groovaavan sielukasta kamaripoppia ja rosoisia kaupunkiunelmia”, kuvailevat Maija Ruuskanen ja Veera Railio uutta levyään ja vuonna 2009 perustettua Ruuskanen Railio Strings kokoonpanoaan ja yhtyeen musiikillista asennetta.  Säveltäjä Maija Ruuskanen vastaa pääosin ensemblen sävellyksistä. Veera Railion sielukkaat studiolive tulkinnat, vierailevat laulajat sekä Jousikaiku-kvartetti yhdessä Ruuskasen kuulaan pianosoundin luotsaamana muodostavat hehkuvan ja ainutlaatuisen soinnin, joka vie kuulijansa uudenlaiselle kamarimusiikilliselle matkalle. Ruuskanen Railio Strings: Samassa unessa (2012) on levyllinen sielunmaisemaa rosoisuudesta, rakkaudesta ja kaupunkiunelmista jousikvartetille, pianolle ja laulajille. Levyn kappaleiden tekstit ovat kirjoittaneet Bertolt Brecht* (suom. Brita Polttila), Inka Nousiainen, Kevin O’Gorman, Aulikki Oksanen, Veera Railio ja Maija Ruuskanen. *Große kommentierte Berliner und Frankfurter Ausgabe, Band 11 und 13, Berlin und Weimar / Frankfurt am Main copyright 1988, 1993 Levyllä on sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä tekstejä. We call it GROOVY CHAMBER POP! Kuuntele levyn nimibiisi Samassa unessa – Veera Railio & Ahti Paunu  

Marzi Nyman
Eeva Siljamäki 
Esa Kaartamo
Saana Liikanen
Levykokoonpano Veera Railio – laulu, viulu Maija Ruuskanen – piano, laulu Jousikaiku-kvartetti Pasi Eerikäinen – viulu Laura Airola – viulu Mauri Kuokkanen – alttoviulu Riikka Lampinen – sello Levyllä vierailevat artistit Esa Kaartamo – laulu, kitarat | Kuuntele Feather Bed of Nails – Esa Kaartamo Saana Liikanen – laulu | Kuuntele Sinä satutit – Saana Liikanen Marzi Nyman – laulu, kitara Ahti Paunu – laulu | Kuuntele Joskus – Ahti Paunu Eeva Siljamäki – laulu Pekka Virtanen – äänitys ja miksaus   OSTA LEVY – LEVYKAUPPA ÄX OSTA LEVY NIMIKIRJOITUKSILLA – LILITH OSTA LEVY -CDON   www.ruuskanenrailio.com Ruuskanen Railio Company on syksyllä 2003 perustettu ammattimuusikoista koostuva akustinen yhtye, joka esittää pääosin Maija Ruuskasen säveltämää laulumusiikkia kamarimusiikillisella otteella. Musiikillisesti yhtye liikkuu laulelma- ja pop-musiikin rajamailla jazz- ja kansanmusiikkia yhdistellen. Veera Railion sielukkaat tulkinnat yhdistettynä Maija Ruuskasenelokuvalliseensävelkieleen tekevät oikeutta laulujen vahvoille teksteille, joita ovat kirjoittaneet mm. Bertolt Brecht, Aulikki Oksanen ja Kevin O´Gorman. Uudella levyllä on mukana myös Railion säveltämä ja sanoittama kappale Nowhereland. Ruuskanen Railio Strings on pienempi, akustinen kokoonpano verrattuna Ruuskanen Railio Companyn 14-henkiseen orkesteriin. Ruuskanen ja Railio kutsuvat itse monigenreistä musiikkiaan kamaripopiksi (GROOVY CHAMBER POP). Ruuskanen Railio yhtyeiden muusikoilla on uransa alussa ollut ponnahduslautana ja kasvualustanaan klassinen musiikkikoulutus ja ajatus kamarimusiikillisista synergiaeduista on läsnä musiikkityylien ja muusikoiden monipuolisessa, avoimessa ja hedelmällisessä yhteistyössä. Railion musiikillinen kerronta nivoutuu soulin ja funkahtavamman pop & rock -ilmaisun välimaastoon jazzillisia värisävyjä unohtamatta. Ruuskanen Railio Companyn ensilevy Tänään julkaistiin vuonna 2006.

Maria Lund – Kuudella kielellä

maija_ja_mariaMaija Ruuskanen, Maria Lund, Veera Railio
Ruuskanen ja Railio tuovat Marian lavalle – Kuudella kielellä! Maria Lund on virtuoottinen laulaja sekä upea esiintyjä. Hänen suvereeni muusikkoutensa pääsee Ruuskasen ja Railion käsittelyssä vähintään Nessun Dormasta Highway to Helliin. Konsertissa kuullaan siis ohjelmistoa klassisesta musiikista rockklassikoihin, mutta yllättävästi sovitettuna korkokengissä soitettavaksi. Maija ja Veera aikovat houkutella Mariasta esille väläyksiä myös hänen terävästä huumorintajustaan. Tarkoitus on mennä Merikannon läpi sinne mistä Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja katsomaan – The Winner Takes It All! Lavalla Maria Lund – laulu Maija Ruuskanen – piano, laulu Veera Railio – viulu, laulu SEURAAVAT KONSERTIT Pe 27.9.2019 klo 19 Silkkisali, Teatteri Vantaa  VANTAA Lisätietoja Su 10.11.2019 klo 18 Jyväskylän kaupunginteatteri, JYVÄSKYLÄ Lisätietoja ------------------------------------------------------------ MARIA LUND Maria Lund on syntynyt 1983 Saksassa, muutti Suomeen 2004. Yksityisiä lauluopintoja 14-vuotiaasta alkaen. Pianon- ja harpunsoitonopintoja 1991-2001. Tanssiharrastus on seurannut mukana aina. Vierailijakiinnityksiä mm. Tampereen Teatteriin, Teatteri Eurooppa Neljään, Seinäjoen kaupunginteatteriin, Seinäjoen Kesäteatteriin, Kartano Kievariin, Tampereen Työväen Teatteriin, Jyväskylän Kaupunginteatteriin ja Turun Samppalinnaan. Merkittävimmät roolit: West Side Story (Maria), My Fair Lady (Eliza), Kaunis Veera (Veera), Laulu tulipunaisesta kukasta (Kyllikki), Sound of Music (Maria), Guys and Dolls (Adelaide), Tulitikkuja lainaamassa (Kaisa Karhutar), Liz (nuori Liz), Piukat Paikat (Sugar), Shrek (Fiona), Jekyll & Hyde -musikaali (Lucy), Sister Act – Nunnia ja konnia (Deloris van Cartier), John the Baptist (Queen Herodias), Viulunsoittaja katolla (Hodel), Hair (Sheila), Freaky Friday (Katariina). Lisäksi Maria Lund on Universal Music Finlandin artisti. Hänen levynsä “Ajan Sävel” myi kultaa 2009. Lundille myönnettiin Kullervo Linna palkinto 2010. Hän asuu Hankasalmella, harrastuksiin kuuluu yleinen sekoilu pienten lasten ja koiran kanssa sekä kuntoilu/lenkkeily.   MAIJA RUUSKANEN Maija Ruuskanen on musiikin ja teatterin ammattilainen. Hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2006. Ruuskanen on opiskellut sävellystä mm. Olli Kortekankaan ja Heikki Valpolan johdolla. Hän on säveltänyt musiikkia useisiin näyttämöteoksiin, muun muassa Kansallisteatterille ja Teatteri Metamorfoosille. Ruuskanen on myös ohjannut kaksi kuunnelmaa Radioteatterille. Ruuskasen taiteellista työtä ovat tukeneet mm. Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin Säätiö ja MES. Hän työskentelee parhaillaan säveltäjänä taitelija-apurahan turvin. Ruuskasen Saksofonikvartetto kantaesitettiin lokakuussa 2018 ja ensimmäinen ooppera Herääminen – tarina ihmisestä, joka väsyi jaksamaan kantaesitettiin keväällä 2017 ja levytettiin samana kesänä. Ruuskanen on myös monipuolinen muusikko ja esiintyjä. Hän on soittanut useiden artistien, kuten Pauli Hanhiniemen, Heikki Salon, Esa Kaartamon, Tapani Kansan ja Eija Ahvon kanssa, esiintynyt Kansallisteatterissa näyttelijä-muusikkona kymmenen vuotta sekä soittanut aikanaan kymmenen vuotta Savonlinnan Oopperajuhlilla eri solistien pianistina. Vuodesta 2011 Maija Ruuskanen ja Veera Railio ovat pyörittäneet Ruuskanen Railio Klubia kotipaikkanaan Musiikkiteatteri Kapsäkki Helsingissä. Ruuskanen Railio yhteistyönä on julkaistu myös levyt Ruuskanen Railio Strings: Samassa unessa (2012) ja Ruuskanen Railio Company: Tänään (2006). www.facebook.com/maijaruuskanenartist www.maijaruuskanen.com   VEERA RAILIO Veera Railio (s. 1976) työskentelee monimuotoisesti musiikin ja teatterin kentällä. Railio luonnehtii työnkuvaansa seuraavasti: laulaja-muusikko-musiikkiteatterin tekijä, pedagogi ja innostaja. Koulutukseltaan hän on musiikin kandidaatti Sibelius-Akatemiasta ja työskentelee myös monipuolisesti pedagogina. Musiikkiteatteri Kapsäkin jäsen Railio on ollut vuodesta 2009 asti. Kapsäkki on merkittävä ja uuttaluova suomalaisen musiikkiteatterin foorumi. Tärkeä yhteiskumppani Railiolle on säveltäjä-muusikko Maija Ruuskanen. Heidän yhteistöitään ovat olleet esim. Ruuskanen Railio Klubit ja musiikkiteatteriteos Seepranainen. Muista yhteistyökumppaneista mainittakoon mm. Iiro Rantala ja Eino Grön. Viimeaikaisia musiikkiteatteritöitä: Musiikkiteatteri Kapsäkissä Yksinäisten kaupunki, Närpiäiset-musiikkinäytelmä, Seepranainen, Svenska Teaternin musikaaleissa Ingvar Kamprad – En musikalisk möbelsaga ja Mamma Mia! (Tanja) sekä Helsingin kaupunginteatterin musikaalissa Striking 12!

My Imaginary Friend Is With Me

myimaginaryfriendisoMy Imaginary Friend is With Me - Jyrki Karttunen

Lavalla tanssii neljä hellyttävää hahmoa, joista yksi riisuu pukunsa ja alta paljastuu Karttunen...

Gaalamaisesti erilaisista osista koostuva teos tarkastelee ihmisluonnetta ja pohtii taiteen tekemisen mielekkyyttä. Yhtä aikaa syvällinen ja yleisöystävällinen esitys yhdistää luontevasti fantasiaa ja arkirealismia. Karttunen toimii kertojana ja päähenkilönä. Hänen lisäkseen näyttämöllä tanssivat satuhahmojen kaltaiset kuvitteelliset ystävät. Donald Hutera, Dance Europe Magazine vol. 12, 2007:
Is there anyone who makes dances like Jyrki Karttunen? Not that I can think of. It’s no just the atmosphere of poignant whimsy that envelops his onstage world, nor his personal charm as a performer. The sweetness, the sadness, the surprise of his work stems from the serious humour of an inimitable style.
Kaisa Kurikka, Turun Sanomat 31.10.2007:
Karttunen näyttää sekä tanssin että puheen kautta niitä ristiriitoja, joita hän on tanssitaiteilijana kohdannut. Tapa, jolla teoksen kokonaisuus rakentuu, on vastustamaton. … Tai hän laulaa aivan ihanasti Maija Ruuskasen säveltämän laulun rakkauden oudosta voimasta. Voimakkaimmin kolahtaa ehkä kuitenkin Karttusen esittämä “statement”, jossa hän tuo suoraan esiin näkemyksiään. Karttunen puhuu, miten tuntuu joskus vaikealta pitää tanssimista mielekkäänä, kun esimerkiksi ilmastonmuutos jyllää ja terrorismi pelottaa kaikkialla. Hän sanoo suoraan mielipiteensä myös Yhdysvaltain presidentistä George W. Bushista. Mielipiteessä yhdistyvät niin imperialismi kuin sikaeläimet. Koko teos on Karttuselta erittäin rohkea ja tärkeä kannanotto.
Eeva Kauppinen, Kaleva 18.9.2008:
My Imaginary Friend Is With Me leikittelee korkean ja matala, pehmon ja pornon, aidon ja väärennetyn, hörhön ja tärkeän akselilla. […] Karttunen ei ole pehmo. Hän on yllättävä ja hämmentävä. Karttunen kääntää odottamatta asian toiseksi kuin taikuri. […] Efekti on vastaava kuin Chaplinin elokuvassa Parrasvalot, jossa Chaplinin itsensä esittämän Calvero-klovnin valkoinen maski sulaa vähitellen pois ja alta paljastuu vanhentuneen taiteilijan aito, ryppyinen iho.
Koreografia ja tanssi: Jyrki Karttunen Vierailijat: Joona Halonen, Anne Hiekkaranta, Sari Lakso, Mikko Paloniemi tai Tuovi Rantanen Hahmojen suunnittelu: Marko Mäkinen, Karoliina Koiso-Kanttila, Jyrki Karttunen Hahmojen valmistus: Pipsa Keski-Hakuni ja Satakunnan käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat Karoliina Nikitin, Anne Mikkilä, Anna Pelto ja Salla Pokkinen Laulujen sävellys ja sovitus: Maija Ruuskanen Äänisuunnittelu: Jukka Huitila, Jyrki Karttunen, Maija Ruuskanen Valot ja lavastus: Jukka Huitila Puvustus: Karoliina Koiso-Kanttila Kuvat ja grafiikka: Marko Mäkinen Tuotanto: Karttunen Kollektiv, Stoa Itä-Helsingin kultuurikeskus, Liikkeellä marraskuussa -festivaali Kesto: noin 50 min. My Imaginary Friend Is With Me oli vuoden 2007 Liikkeellä marraskuussa -festivaalin tilausteos. Teos sisältää kohtauksia, jotka eivät sovi lapsille.

Miten enkeleitä vietellään

kuinkaenkeleitavietellaanisoMiten enkeleitä vietellään

Konserttikabaree näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin teksteihin sävelletyistä lauluista Markku Nenosen ohjaamana.

Miten enkeleitä vietellään on dramatisoitu konserttikabaree näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin erilaisista ihmiskohtaloista, kolmen vahvan naisen tulkitsemana. Esitys tuo lavalle Brechtin säväyttävää, edelleen ajankohtaista lyriikkaa suomalaisten säveltäjien säveltämänä, suomeksi laulettuna. Musiikkiteatteri Kapsäkillä enkeleitä viettelemässä nähdään musiikin moniammattilaiset Eeva SiljamäkiVeera Railio ja Maija Ruuskanen. Ruuskasen säveltämien uusien kappaleiden lisäksi esityksessä kuullaan muun muassa Eero Ojasen, Otto Donnerin ja Toni Edelmannin sävellyksiä. Esityksen on ohjannut Markku Nenonen ja sen ensi-ilta oli 7.4.2011. Lavalla Eeva Siljamäki, Veera Railio ja Maija Ruuskanen Ohjaus Markku Nenonen Tekstit Bertolt Brecht Suomennokset mm. Rauni Paalanen, Brita Polttila  ja Arvo Turtiainen Sävellykset Kaj Chydenius, Otto Donner, Toni Edelmann, Marjatta Meritähti, Eero Ojanen, Maija Ruuskanen, Jarmo Savolainen ja Pekka Tegelman Sovitukset Eeva Siljamäki, Veera Railio ja Maija Ruuskanen Valot Ina Niemelä
Ajatus esitykseen tuli alunperin Eevalta.
Ajatus lähti siitä, kun parikymppisenä etsin repäisevää soolobiisiä. Selasin kirjaston nuotteja ja törmäsin “Miten enkeleitä vietellään” –kappaleeseen. Kirkkoherran tyttärenä minulla oli vielä kapinavaihe päällä ja enkeleiden viettely oli juuri sopivaa kapinointia minulle. Jälkeenpäin tosin on selvinnyt, että isäni pitää juuri näistä räväkämmistä biiseistä – ehkä niissä on hänen mielestään sopivasti tunnetta mukana. Myös yhteistyö Maijan kanssa alkoi tästä innostuksesta ja Love-kustannuksen nuottivihkosta, josta löytyi lisää Brechtiä. Maijalle kaivoin kirjastosta Brechtin runoja, joita hän sitten sävelsi minulle. Esimerkiksi “Minä näen öisin unta” –kappale on sävelletty laulututkintooni laajan äänialan esittelemiseksi. Tässä konserttikabareessa sen tosin laulaa Veera, vaikka olemme sen Maijan kanssa levyttäneetkin.
Innoittajana kabareeidealle ovatkin olleet juuri räväkät tekstit, kuten lauluissa Revyytytön mietteitä riisuutuessaan ja Siveysballadi duurissa, ja niiden ympärille kehittynyt tarina, jossa asiointi bordellissa kuuluu tavanomaiseen arkeen.
RUUSKANEN RAILIO SILJAMÄKI
Liksom Manninen hör Veera Railio och Maija Ruuskanen till dessa snudd på osannolikt mångsidigt begåvade kvinnoartister, som tycks känna sig lika hemma i alla tänkbara stilar och sceniskt-musikaliska otrycksformer. Mats Liljeroos, Hufvudstadsbladet 11.4.2011
Eeva Manninen (nyk. Siljamäki), Veera Railio ja Maija Ruuskanen ovat Sibelius-Akatemiassa opiskelleita freelancer-muusikoita, monipuolisia musiikkiteatterin ja vokaalimusiikin tekijöitä. Maija Ruuskanen on  laulaja, pianisti ja säveltäjä. Hän on säveltänyt musiikkia useisiin näyttämöteoksiin ja työskennellyt pianistina mm. Eija Ahvon, Toni Edelmannin ja Tapani Kansan kanssa. Veera Railio taas on monialainen laulaja-viulisti, joka on tunnettu mm. näyttelijä Irina Björklundin yhtyeestä Vintage Espresso, Säde Bartlingin luotsaamasta lauluyhtyeestä Human Organ sekä barokkiharpisti Andrew Lawrence-Kingin The Harp Consort -yhtyeestä. Eeva Manninen voitti 2005 Tapsan tahtien trubaduurikilpailun ja on johtanut ansioituneesti mm. Espoon laulu -kuoroa Suomen paras kuoro -kilpailussa, joka nähtiin hiljattain TV2:lla. Ruuskanen ja Railio luotsaavat myös omaa akustista Ruuskanen Railio Klubiaan Musiikkiteatteri Kapsäkillä. Miten enkeleitä vietellään -konserttikabaree oli osa Musiikkiteatteri Kapsäkin Brecht-teemavuotta 2011. Lisätietoja esityksestä ja tilaukset: www.kapsakki.fi

Räpälesuun rallatuksia – K16

rapalesuun_rallatuksia_w720

Pitelemättömän energinen, raikas ja riemastuttava esitys! Saa korvat punoittamaan ja hymyilyttää väkisinkin!

Kalevalasta sopimattomana poisjätettyjä runoja, Brechtin tekstejä, jotka on kirjoitettu ystäväpiirin kohahduttamistarkoituksessa sekä Sirkka-Liisa Sassin elämänmakuisia huomioita antamisen ja saamisen ilosta. Esityksessä huumori vauhdittaa ruokottomat runonparret räpälesuun rallateltaviksi – hymysuin ja punakorvin kuunneltaviksi. Tehotriona lavalla näyttelijä-laulaja Hanna Hurskainen, laulaja-papintytär Eeva Siljamäki ja muusikko-säveltäjä Maija Ruuskanen. Lavalla: Hanna Hurskainen, Eeva Siljamäki ja Maija Ruuskanen Käsikirjoitus: Hanna Hurskainen ja Maija Ruuskanen Ohjaus: Juulia Tapola Yleisön kommentteja esityksestä
Taidokkaasti tehty — sai nauraa, ihanan vapauttavaa! Dramaturgia oli hyvin rakennettu ja jännite säilyi hienosti koko esityksen ajan. Teeman keveydestä huolimatta esitys antoi myös uusia näkökulmia suomalaisuuteen. Kalevalainen maisema tuli eteen paljaana, pelkistettynä, riisuttuna. Antaumuksellista esittämistä – ja yleisö sai! Toisto ja sänkykamarin kiihtyvä rytmi toimivat kuin juna. Eihän se ollut ollenkaan vaivaannuttavaa.. ei sitä tekstiä edes mieti ”sillä tavalla”, kun tekeminen on niin taitavaa. Arki unohtui. Kalevalainen kieli on soljuvaa. Äänet soi hienosti yhteen. Selkeät, toimivat hahmot.
Hanna Hurskainen on musiikkiteatteriin syventynyt laulaja (MuM) ja näyttelijä (FIA). Hän työskentelee sekä popjazzlaulun opettajana Sibelius-Akatemiassa että freelance näyttelijänä erilaisissa produktioissa (mm. musiikkiteatteri, dubbaus, vierailut tv:ssä ja radiossa). Eeva Siljamäki (MuM) on laulaja, joka työskentelee sooloartistina, erilaisissa kokoonpanoissa ja levytysproduktioissa. Hän on myös monipuolinen kuoroammattilainen,  toimien sekä kuoronjohtajana että sovittajana (mm. “Suomen paras kuoro”-ohjelma, Sulasol). www.myspace.com/eevasiljamaki  
Viis likkaa tanssaa nahkahammeen kanssa karvahurri heleman alla vesikaali kanssa Lainaa likka pannuasi pannaa pari munnaa ennen ku muna kypsi on ni pannu varsin sullaa

Herääminen

heraaminen_cd_400

Herääminen – tarina ihmisestä, joka väsyi jaksamaan on studiolivelevy, joka nauhoitettiin 21.5.2017 Kauniaisissa, Nya Paviljongenin salissa. Kesto: 62 min 39 sek

Herääminen (2017) on kuoro-ooppera baritonille, saksofonikvartetille ja lyömäsoittajalle. 7.7.2017 julkaistu Herääminen-oopperalevyä saa levykaupoista, myös suoraan tilaamalla 22 euroa + postimaksu 2,60 euroa s-postilla: maijaruu@gmail.com
Herääminen-ooppera kertoo ajattomasti Paavo Ruotsalaisen kokemasta henkisestä romahduksesta, mutta myös siitä, mitä on löytää toivo ja uusi suunta elämään. Oopperan on säveltänyt Maija Ruuskanen ja libreton on kirjoittanut Jaakko Heinimäki. Paavo Ruotsalaisen roolin laulaa Jussi Lehtipuu ja oopperan kuoro koostuu Philomelan ja Herännäisnuorten kuoron laulajista. Oopperan orkesterina kuullaan Akateeminen Saksofonikvartetti ja lyömäsoittimissa Tuomas Timonen. Herääminen-ooppera oli osa valtioneuvoston Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmistoa sekä Kirkkohallituksen koordinoimaa Reformaation merkkivuosi 2017 -hankkeen virallista ohjelmaa. Ooppera sai kantaesityksensä Musiikkiteatteri Kapsäkissä maaliskuussa 2017.

SÄVELLYS Maija Ruuskanen LIBRETTO Jaakko Heinimäki

Levyllä

PAAVO Jussi Lehtipuu

KUOROT Philomela ja Herännäisnuorten kuoro

KUOROJEN JOHTO Marjukka Riihimäki (Philomela), Hanna-Maria Hapuli (HNK)

ORKESTERI

Akateeminen Saksofonikvartetti Olli-Pekka Tuomisalo  (ssax, cl, bcl) Maaret Koskenkari (asax) Saara Koskipää (tsax) Timo Rantanen (bsax)

Tuomas Timonen (perc) Outi Tumpula (flute)

TUOTANTO Maija Ruuskanen ÄÄNITYS Matti Heinonen / Pro Audile MIKSAUS Miikka Huttunen / Sonic Pump Studios MASTEROINTI  Jaakko Viitalähde / Virtalähde Mastering

KANSIEN SUUNNITTELU Veikko Salenius KANNEN VALOKUVA Tuomas Uusheimo LEVYN VALOKUVA Pinja Nikki

  Herääminen on Pohjois-Savossa vuonna 1777 syntyneen saarnamiehen Paavo Ruotsalaisen ydinajatuksia luotaava yksinäytöksinen kuoro-ooppera solistille, saksofonikvartetille ja lyömäsoittajalle. Mitä annettavaa tällä yli kaksi sataa vuotta sitten syntyneellä ”Jumalan hullulla” voi olla nykypäivän ihmiselle? Ooppera kertoo ajattomasti Paavo Ruotsalaisen kokemasta henkisestä romahduksesta, mutta myös siitä mitä on löytää toivo ja uusi suunta elämään. Ooppera on ajankohtainen myös tänä päivänä, kun ihmisten henkinen jaksaminen on alati koetuksella.

Tällä suorittajien, venyjien ja loppuunpalajien aikakaudella sanoma on kuitenkin yleispätevä: oopperan teemoja ovat itsensä hyväksyminen sekä armollisuus itseä ja muita kohtaan. Tätä armollisuutta kuvaamaan Ruuskanen on rakentanut yksinkertaisen mutta tehokkaan musiikillisen konseptin: saksofonikvartetin ja kuoron persoonallinen yhdistelmä luo ilmaisuvoimaisen ja juurevan musiikillisen tilan.

Auli Särkiö, Rondo-lehti (4.4.2017)

Herääminen-ooppera kantaesitettiin 30.3.2017 Musiikkiteatteri Kapsäkillä. Se on osa valtioneuvoston Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmistoa sekä osana Kirkkohallituksen koordinoimaa Reformaation merkkivuosi 2017 -hankkeen virallista ohjelmaa.

Maija Ruuskanens textkänsliga musik rörde sig behändigt på en skala från modalt folkligt färgade, stundom psalmbesläktade förtoningar till lätt jazziga och musikalartade partier och smekte örat på ett uppfordrande, aldrig inställsamt sätt. Idén att instrumentera för saxofonkvartett och ett fantasifullt nyttjat slagverksbatteri var onekligen smått genial. De uttrycksfulla saxofonerna bredde alltefter behov ut klangfagra ljudmattor och melodiska fonder eller gaddade sig samman i rytmiskt pådrivande passager och syntesen med människorösten tedde sig föga överraskande fullkomligt naturlig. Mats Liljeroos, HBL (1.4.2017)
Työryhmä

SÄVELLYS Maija Ruuskanen LIBRETTO Jaakko Heinimäki OHJAUS Juulia Tapola

SOLISTI Jussi Lehtipuu (baritoni) KUOROT Philomela & Herännäisnuorten kuoro AKATEEMINEN SAKSOFONIKVARTETTI Olli-Pekka Tuomisalo (ssax, cl, bcl), Maaret Koskenkari (asax), Saara Koskipää (tsax), Timo Rantanen (bsax) LYÖMÄSOITTIMET Tuomas Timonen HUILU Outi Tumpula

LAVASTUS JA VISUAALINEN SUUNNITTELU Ville Virtanen PUVUSTUS Ville Virtanen ja Jenni Nykänen

TUOTANTO Musiikkiteatteri Kapsäkki / mirka.rattya@kapsakki.fi

Musiikin sävelkieli on melodista eli siinä on helposti mieleenjääviä musiikillisia aiheita – kohtauksia, joissa on oma teemansa. Kuoro laulaa välillä Paavon ajatuksia ja välillä kommentoi ikäänkuin Paavon vastanäyttelijänä. Saksofonikvartetti on kiehtova kokoonpano, jonka sointi on lähellä ihmisäänen sointia ja siksi muodostaa kuoron ja solistin kanssa äänellisesti kiinnostavan kokonaisuuden. Saksofoneilla voi soittaa hyvin pitkälinjaisia, jopa jousikvartettimaisia sävelkulkuja sekä perkussiivista, iskevää ja tarkkaa rytmiikkaa. Musiikillisesti ooppera leikittelee jazz- ja kansanmusiikkisävyillä johtuen sekä kokoonpanovalinnasta että Ruuskasen musiikillisesta taustasta näyttämömusiikin säveltäjänä ja muusikkona.

Facebook Herääminen-ooppera

Herääminen-ooppera Musiikkiteatteri Kapsäkin sivuilla TÄSTÄ



LEHDISTÖ/TIEDOSTOT:

FinnKampen

finnkampenpromokuva1virall_720_kapeaFinnKampen

Kilpasoitantaa maaotteluhengessä – kruunu vai kantele? Musiikkia Sibeliuksesta Abbaan!

Musiikillinen Suomi-Ruotsi maaottelu, joka ideoitiin alunperin 1809-merkkivuoden kunniaksi. Useiden erilaisten esitysten ja kiertueiden myötä FinnKampen on muokkautunut tekijöidensä näköiseksi virtuoottiseksi musiikki-iloitteluksi.
Konsertinjärjestäjälle on tapahtunut painajaismainen virhe. Hän on vahingossa buukannut samalle illalle kaksi esiintyjää. Näissä hämmentävissä olosuhteissa lavalla kohtaavat kansankodin yhteisöllisyydestä tuleva sosiaalinen ruotsalainen ja vähäpuheinen, mutta sisukas suomalainen. Kun suomalainen aloittaa vakavasti Sibeliuksella, lyö ruotsalainen heti valttikortin pöytään ja herkuttelee Abballa. Yhteinen sävel löytyy lopulta aina myös yleisön kanssa. Kinkku vie ja hapansilakka vikisee!
Esitys peilaa humoristisesti niitä ennakkoluuloja ja käsityksiä, jotka sitkeästi istuvat näissä pohjoisissa kansoissa puolin ja toisin. Esityksen on alkuperäisohjannut Juulia Tapola. Ohjaus: Juulia Tapola Käsikirjoitus: Railio – Ruuskanen – Tapola Musiikki: Sibeliuksesta Gubben Noahiin ja Nightwishistä Abbaan Musiikin koonti ja sovitus: Veera Railio ja Maija Ruuskanen
FinnKampenia räätälöidysti
Esityksestä on erilaisia versioita lapsille ja aikuisille, koululaisille, yritysjuhliin, synttäreille, pikkujouluihin, olohuoneeseen ja juhlaillallisille; vaihtoehtoina koulutuksellisempaa, osallistavaa tai vaikka alkoholin kanssa nautittavaksi! Esityksen pituus: 6 – 60min, sopimuksen mukaan. FinnKampenia voi tiedustella, joko suoraan Maijalta tai Veeralta tai Konserttikeskukselta (esim. laajemmat kiertueet kouluille) tai Musiikkiteatteri Kapsäkiltä (esim. koulut, juhlat, pikkujoulut tai catering & tila) www.kapsakki.fi  
Tekniset vaatimukset
Esitystä varten tarvitaan vireessä oleva piano, tukeva käsinojaton tuoli, verkkovirtaa ja tila vaatteiden vaihtoa varten. Esiintymislava valaistaan ja muu tila hämärretään, jos mahdollista.

Puluboin ja Ponin lauluja

puluboi_cd_400

Puluboin ja Ponin lauluja -levy löytyy suoratoistopalveluista, kuten Spotify ja iTunes!

KUUNTELE BIISI: MUKAVAA TIISTAITA

Töttölöö!

Meitä voit tykkäillä myös FACEBOOKissa! FB PULUBOIN JA PONIN LAULUJA #puluboinjaponinlauluja

PULUBOIN JA PONIN LAULUJA –konseltit

Läiskyvän pölisevä musiikkikonseltti! Luvassa vähän ÄLLIÄ ja paaaljon LAKKAUTTA! Hakaniemen toripulu nimeltänsä Puluboi lennättää kuulijansa musiikkimatkalle keskelle torihulinaa. Tapaamme hänen ystävänsä Minimillan ja Ponin. Saamme myös kuulla kalkumatkasta ja siitä, miten Puluboi pääsi naimisiin!
Veera Salmen Puluboin ja Ponin kirjaan perustuva, Jukka Rantasen dramatisoima ja ohjaama musiikkinäytelmä Puluboin ja Ponin teatteri oli yleisön suursuosikki Kansallisteatterissa 2015. Musiikin esitykseen sävelsi Maija Ruuskanen ja lauluista julkaistiin seuraavana vuonna vauhdikas levy Puluboin ja Ponin lauluja (2016). Lavalla Jani Karvinen (Puluboi) Helena Haaparanta (Poni) Maija Ruuskanen (Minimilla) Jaakko Kämäräinen/Jeremias Ijäs (bs) Ville Salminen (qtrs) Markus Malin/Olli Krogerus (drms)
Konseltti ei sisällä pluteiinia eikä plokkoliinia, eikä mitään muutakaan klääsää. Sisältää 100% älyttömän mahtavan ylitelveellistä musiikkitulitusta. Shalla lalla! Plööts!
Konsertissa näyttämöllä Jani Karvinen (Puluboi), Helena Haaparanta (Poni, laulu), Maija Ruuskanen (Minimilla, piano & laulu), Jaakko Kämäräinen (basso & laulu), Ville Salminen (kitarat & laulu) ja Markus Malin (rummut). Kesto: n. 50 min. https://www.facebook.com/puluboinjaponinlauluja Keikkamyynti Heidi Leppänen +358 (0)24 809 2220 heidi.leppanen@starpoint.fi www.starpoint.fi  
Levyllä laulaa ja soittaa hauska ja taitava porukka näyttelijöitä ja muusikoita

Puluboi – Jani Karvinen Poni – Helena Haaparanta Isä – Olavi Uusivirta Äiti – Jutta Annala Minimilla – Maija Ruuskanen Kaija Korakopsis – Maija Ruuskanen Torimies Mikko ja muita hahmoja – Jaakko Kämäräinen Kitarat ja banjokitara – Ville Salminen Ukulele ja taustalauluja – Jani Karvinen Bassot, taustalauluja ja sovitusideoita – Jaakko Kämäräinen Rummut – Markus Malin Trumpetti ja flyygelitorvi – Mikko “Gunu” Karjalainen

Levyn biisilista

Biiseissä kerrotaan tarinoita ja tunnelmia Puluboin ja Ponin kirjasta (Veera Salmi, Otava, 2012). Tästä biisilistasta näet mille sivulle kirjassa mikäkin laulu liittyy.

1. Mukavaa tiistaita (s. 5) 2. Kun minä plumpsahdin munasta (s. 12) 3. Kakkalallia (s. 14 & s. 34 – 37) 4. Helsinkiin helsinkiin  (s. 56) 5. Karkumatka (s. 82 – 85) 6. Tuutilullaa (s. 92) 7. Tiskit on tuskaa (s. 104) 8. Bää bää (s. 105) 9. Rähisevät pojat rannalla (Olavi Uusivirta) (s. 116) 10. Protestilaulu (s. 129) 11. Sekoita sekoita (s. 130 – 131) 12. Hämmä hämmä (Jutta Annala) (s. 135) 13. Telve tuleva vaimoni ( s. 142) 14. Kili koli (s. 162)

Levyn tekemiseen on osallistunut monen eri alan ammatti-ihmisiä

Äänitykset ja miksaus – Matti Kemppainen / Big Fat Studios Lisä-äänityksiä – Henrik Sirelä Masterointi – Masi Isohanni / Studio57

Sävellykset, sovitukset, tekstisäätöjä, kaikki loput musaraidat ja looppihässäkät, taustalauluja, tuotanto ja yleismeininki – Maija Ruuskanen

Puluboin ja Ponin kirja eli koko Puluboin tarinan keksiminen ja Maijan kanssa Kahvisiskoilla kahvittelu – Veera Salmi

Levyn laulutekstit ja Puluboin ja Ponin teatteri -näytelmän dramatisointi eli kaikki se miten nämä laulut tulivat ensin kirjasta näytelmäksi ja siitä lauluteksteiksi – Jukka Rantanen

Levyn kuva – Emmi Jormalainen Levyn kansien suunnittelu – Marko Kovero

Erityiskiitokset Ruuskasen Maijalta ja Rantasen Jukalta Kansallisteatterin Puluboin ja Ponin teatteri -näytelmän työryhmälle Eeva Putro, Ilja Peltonen, Emmi Pesonen, Jani Karvinen, Sonja Renvall, Mikki Noroila, Jussi Kerkola – bullan bullan! Tälle huippuporukalle laulut sävellettiin aivan ensimmäiseksi ja sovitettiin tanssittaviksi ja suuhun sopiviksi:)

Lämpimät kiitokset myös sekä lähimmille rakkaille että teille ihanille, jotka olette jaksaneet levyä pyytää ja odottaa!!!


Kalevala dell´Arte

Vauhdikas naamionäytelmä Kalevalan tarinoista commedia dell'arten poljentoon.

Naamioteatteri Metamorfoosi kertoo Kalevalan pyhät tarut hengästyttävän italialaisesti lähes puolentoista tunnin matkalla läpi loitsujen, sammon taonnan ja tuonelankin. Esitystavan kepeys, nopeus ja naamiotekniikoilla luodut hahmot antavat kansalliseepoksesta löytyville eläimellisille arkkityypeille hulvattomat kehykset. Tanssija-akrobaatti Sakari Saikkonen säteilee lavalla Lemminkäisenä ja joutuu karismaattisen Johanna MacDonaldin, Sammonahneen  Louhen kanssa vastatusten. Soile Mäkelän tarinankertojahahmo on Louhen oikea käsi, tampereen murteella tunaroiva Orja. Tanja Eloranta tekee vaikuttavan roolityön Lemminkäisen viisaana ja huolehtivana äitinä. Italiassa 1500-luvulla syntynyt improvisaatioteatterin muoto, commedia dell’arte, tuo uuden näkökulman suomalaisen kansalliseepoksen pyhään ja usein kovin syvissä vesissä liikkuvaan tummanpuhuvaan maagisuuteen. Tarinaa kuljetetaan lavalla vauhdikkaasti musiikilla siivitettynä. Kalevala dell’Arte -esitys on monikansallisen ja -kulttuurisen työryhmän yhteispuristus. Esityskielinä ovat suomi ja englanti. Commedia dell’arte perinteen mukaisesti esityksen voi kuitenkin ymmärtää täysin ilman sanojakin. Tässä esityksessä Teatteri Metamorfoosi on saanut tehdä yhteistyötä myös kahden italialaisen mestarin kanssa. Esityksen dramaturgisena tutorina toimi Carlo Boso ja esityksen nahkanaamiot on suunnittellut ja valmistanut yhdessä työryhmän kanssa Stefano Perocco di Meduna. Martti Mäkelä/ Skenet:
Koko perheen helmi. On aina erityisen miellyttävää nähdä hyvää teatteria, joka on oivaltavaa, hauskaakin, jossa on käsityöläisyyden tuntu ja ennen kaikkea, jossa uskalletaan käydä kunnianhimoisesti ison ja haastavan teeman kimppuun.
Kirsikka Moring/ Helsingin Sanomat:
Osittain englanniksi näytelty ja samaan hengenvetoon suomeksi tulkattu Kalevala dell’Arte -esitys on hilpeä tyylien ja kielten sekoitus.
Elisabeth Nordgren/ Hufvudstadsbladet:
…blir Kalevala dell’Arte en magisk upplevelse.
Sirkka-Liisa Mettomäki/ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:
Olen vuodesta 1985 seurannut aktiivisesti kaikkea Kalevalan ympärillä tapahtuvaa ja esityksenne oli ehdottomasti yksi parhaita Kalevala-kokemuksiani.
Kalevala dell’Arte kiertue-esitys
Kokoillan Kalevala dell’Arte -esityksen suosion innoittamana esityksestä on tehty myös helposti liikuteltava, säkenöivä ja dynaaminen kiertueversio, jonka kesto on 40 minuuttia. Esityksessä puhutaan suomea ja englantia ja se sopii yli 7-vuotiaille. Esitys kiertää kouluja ja kulttuuritaloja 2010-2011. Kalevala dell’Arten vauhdikas kokoonpano Tanja Eloranta – Lemminkäisen äiti, Kanerva, kertoja Miska Kajanus – Ilmarinen Johanna MacDonald – Louhi, Väinämöinen Sakari Saikkonen – Lemminkäinen Esitystä voi tilata Teatteri Metamorfoosin tuottaja Jenny Nordlundilta: puh. 045 122 1281 tai teatteri@metamorfoosi.com
Esiintyjät:
Tanja Eloranta – Lemminkäisen äiti Davide Giovanzana – Väinämöinen Miska Kajanus – Seppä Ilmarinen Johanna MacDonald – Pohjolan emäntä Louhi Soile Mäkelä – Louhen orja Maija Ruuskanen – Louhen tytär Kanerva Sakari Saikkonen – Lemminkäinen Ohjaus ja dramaturgia: Davide Giovanzana ja Soile Mäkelä Musiikki: Maija Ruuskanen ja työryhmä Naamiot: Stefano Perocco (Italia) ja työryhmä sekä Toni Lehtola, Laura Mäkelä ja Elina Putkinen. Puvustus: Henni Siltaniemi Valosuunnittelu: Mirva Jantunen Shamanismiluennot: Jani-Petteri Olkkonen ja Virppi Venell Dramaturginen tutor: Carlo Boso (Italia) Tuottaja: Jenny Nordlund Ensi-ilta: Kokoteatterissa kesäkuussa 2007