maija

Ihmisellä on kaksi elämää. Toinen elämä alkaa siitä,
kun ymmärrämme, että meillä on vain yksi elämä.

ORIGO (työnimi Alkuvoima) on neljän naisen kokonaistaideteos, välitilinpäätös,  jossa pureudutaan 1970-luvun puolivälissä syntyneiden ihmisnaisten aivoituksiin ja psykofysiikkaan. Multi-instrumentalistien liikkeellinen, musiikillinen, visuaalinen ja tekstuaalinen hybridi huutaa: saako genrerajat ylittää? Aion syntyä uudeksi!

ORIGO tarkoittaa muun muassa lähdettä, alkua, alkujuurta, alkuperää, sukujuuria, alkuunpanijaa ja aiheuttajaa. Toivomme aiheuttavamme tällä teoksella liikehdintää yleisön sisuksissa ja keskustelua alkujuurista, millainen lokerointi meihin ulottuu ja millaisia uskallamme olla.

TYÖRYHMÄ
Laura Voutilainen – laulu, käsikirjoitus, sello, tanssi, sävellykset, sanoitukset, kokonaiskonsepti
Anu Palevaara (FIA) – laulu, käsikirjoitus, tanssi, koreografia
Veera Railio (MuM) – laulu, käsikirjoitus, viulu, loopperit, sävellys, laulusovitukset
Maija Ruuskanen (MuM) – laulu, käsikirjoitus, piano, hang, sävellys, sovitus
Markku Nenonen – ohjaus
Mika Haaranen – video- ja lavastesuunnittelu
Jyri Sariola – äänisuunnittelu
Jukka Kuronen – valosuunnittelu

KANTAESITYS
18.2.2022 Musiikkiteatteri Kapsäkillä

Kaikki neljä naista laulavat, liikkuvat ja näyttelevät lavalla. Käsikirjoitamme, sävellämme ja sanoitamme teoksen musiikin. Myös sivuinstrumentit otetaan käyttöön!

MÄ HALUUN VIIHDYTTÄÄ!
Kuoleman vakavasti niin, että sitä on kaunis katsoa.
Ellei kuole nauruun.

Ajatus yhteisestä taideprojektista lähti kytemään maaliskuussa 2020, kun keskustelimme muun muassa taiteilijan vapaudesta ja taloudellisesta epävarmuudesta sekä “kaupallisen viihteen” joskus raskaankin tuntuisesta ikeestä. Sekä siitä miten profiloituminen johonkin genreen tapahtuu usein ulkoapäin, eikä niinkään sisäsyntyisesti. Taiteilijana on halu sanoa ja kertoa jotain – ilmaisun muodolla ei ole niin merkitystä. 

Jos en voisi sanoa sitä musiikissa, voisin huutaa sen vaikka uimahypyillä!

Yhdistämme monipuolisen osaamisemme ja ammattitaitomme – kurotamme genrerajojen yli ja tuomme lavalle kukin myös ne ilmaisumuodot, joita emme ensisijaisesti ole näyttäneet julkisuudessa: Voutilainen sello, Palevaara rummutus, Railio sanoitukset, Ruuskanen tanssi. Tavoittelemme esitystä, joka herättää keskustelua sekä keski-ikäisen naisen tunnekokemuksesta, että ammatillisista raja-aidoista ja taiteen arvotuksesta esimerkiksi nk. rytmimusiikin ja nk. vakavan musiikin välillä.

Laura Voutilainen on yksi Suomen tunnetuimmista iskelmä- ja poptaivaan tähdistä, jolla on huikea ura myös musikaalien ja revyiden ammattilaisena. 

Anu Palevaara (FIA) on tullut yleisölle tunnetuksi Salatut Elämät sarjan myötä, mutta on liki kolmenkymmenen vuoden freelance-uran aikana työskennellyt näyttelijänä, tanssijana ja koreografina elokuva-, TV-, ja teatterituotannoissa. Hän on myös perehtynyt improvisaation maailmaan lukuisilla kursseilla ja oli yksi improryhmä Saippuakuplien perustajajäsenistä (2007 – 2015).

Veera Railio (MuM) on monipuolinen muusikko, viulisti ja musiikkiteatterintekijä, joka lauloi jo nuorena muun muassa UMO Jazz Orchestran solistina Radion Kamarikuorossa sekä Adiemus Singersissä.

Maija Ruuskanen (MuM) on pianisti ja säveltäjä, joka soitti pitkään Savonlinnan oopperajuhlilla laulajien kanssa ja on näytellyt Suomen Kansallisteatterin lastennäytelmissä – vaikuttanut rytmimusiikin, teatterin, tanssin ja vakavan musiikin säveltämisen kentällä jo kauan. 

Esityksen kesto noin 90 min (sis. väliajan)

 

Laulujeni nuotteja voit tällä hetkellä ladata alla olevista linkeistä. Kysy rohkeasti sähköpostilla myös jousisovituksia, kuorosovituksia ja muille kokoonpanoille kirjoitettua materiaalia. Jos esität musiikkiani julkisesti niin muista tehdä Teostolle esitysilmoitus!

Joka tapauksessa olisi hauska kuulla missä ja mitä kappaleita päädyt laulamaan, soittamaan tai esittämään toisille tai toisten kanssa! Mielelläni jaan biisijuttuja mun kappaleista myös omien sosiaalisen median kanavieni kautta Instagramissa, Facebookissa ja YouTubessa, joten kaikenlaiset versiot ovat lämpimästi tervetulleita!

Kirjailija Inka Nousiaisen kirjoittama  Samassa unessa on hänen ensimmäisiä laulutekstejään ja se tulee olemaan nyt ensimmäinen nuotti minkä voit ladata täältä itsellesi. Kappaleesta löytyy Ruuskanen Railio Strings: Samassa unessa -levyltä duettoversio, jonka Ahti Paunu ja Veera Railio tunnelmoivat Jousikaiku-kvartetin ja minun soittaessa.

Soitellaan ja lauletaan – se auttaa – kaikkeen!

SAMASSA UNESSA (PDF)
Ruuskanen Railio Strings: Samassa unessa levyllä

JOSKUS (PDF)
Ruuskanen Railio Strings: Samassa unessa levyllä

KUNPA VOISIN (PDF) (strings & vocs)
Ruuskanen Railio Company: Tänään levyllä

TÄNÄ YÖNÄ NOJAAN VIHREÄÄN (PDF)
Ruuskanen Railio Strings: Samassa unessa levyllä

Jos joku tietty sovitus tai sävellaji innostaa tai joku sinulle mieluisa säveltämäni laulu puuttuu, niin lähetä viestiä vaan, niin laitan latautumaan!

Tiedämme jo kaiken ilmastonmuutoksesta, tiedämme että tilanne on vakava. Emme toimi.

Äärimmäisyys on kuoro-ooppera mezzosopraanolle ja kuorolle. Teoksessa yhdistyy musiikki, sanataide, parkour, fransiskaanien ajatukset ja ilmastoahdistus. Teemat ovat syvällä yhteiskunnan ja ihmisyyden ytimessä.

Ei ole ”ratkaisua”, luvassa ei ole ”helpotusta”. Edessä on ikuinen tihkusade. Jos käy hyvin.

KANTAESITYS
To 14.10.2021 klo 19
Musiikkiteatteri Kapsäkki

OSTA LIPPU ESITYKSEEN TÄSTÄ

Esitykset
To 14.10.2021 klo 19 (KE)
La 16.10.2021 klo 19
Su 17.10.2021 klo 15
To 21.10.2021 klo 19
Pe 22.10.2021 klo 19
La 23.10.2021 klo 19

Ruuskasen sävellysprosessia voi seurata videopäiväkirjamuotoisena tästä
You Tubessa https://www.youtube.com/c/MaijaRuuskanenOfficial

Lavalla
Jeni Packalen – mezzosopraano
EMO Ensemble – kuoro
Jukka Tarvainen – parkour
Jaakko Junttila – parkour

Libretto Antti Nylén
Sävellys Maija Ruuskanen
Ohjaus Juulia Tapola
Video- ja valosuunnittelu sekä lavastus Ville Virtanen
Koreografia Jukka Tarvainen

KATSO TRAILERI #1

Franciscus on kuollut. Me olemme pyhä Clara. Me olemme jääneet jäljelle. Emme voi pyytää apua kuolleilta. Claran pitää riittää. Meidän käsiemme pitää riittää.

Vaikeita kristillisiä ja eettisiä kysymyksiä kirjoissaan käsitellyt Antti Nylén avaa äärimmäisyyden ja pyhyyden teemoja Assisin pyhän Fransiscuksen ajatusten ja hänen äärimmäisyyksiin menevän elämänsä pohjalta. Näkokulmahenkilönä teoksessa on Pyhä Clara, joka oli Franciscuksen seuraaja, mutta sukupuolensa takia joutui perustamaan oman ”joukko-osastonsa”.

Kaksi vuosisataa kestänyt huuma on lopussa. Fossiilisen energian aika oli meidän ”kaunis tuulentupamme”. Mukavuus on hieno muisto.

Teoksen muoto ja Maija Ruuskasen sävelkieli kurkottavat samoin kohti äärimmäisyyksiä: kuoron monipuolinen, kirkas sointi täydentyy lopun ”uponneessa katedraalissa” urkuharmooneilla, jotka ovat soittimiston sukupuuttoon kuoleva laji. Tämä kaikki törmäytetään parkourin liikekieleen, jossa kaupunkiympäristöissä liikkumaan tottuneet ammattilaiset valtaavat perinteisen teatteritilan seiniä myöten. Kokenut oopperaohjaaja Juulia Tapola tulee liikuttelemaan kuoroa ja tanssijoita fyysisellä ja musiikillisella vauhdilla yleisön edessä ja ympärillä. Valosuunnittelusta, lavastuksesta ja projisoinneista vastaa Ville Virtanen. 

Ensimmäisen parkour-ryhmän nimi oli Yamakasi “vahva ihminen, vahva henki”. Omien rajojen venyttäminen ja reitin etsiminen minne tahansa sen vaikeudesta riippumatta kuvaa hyvin Äärimmäisyys -teoksen ydintä, jossa teksti, musiikki, ohjaus, koreografia ja valot kamppailevat rohkeuden puolesta. 

Tässä projektissa mulla on alun alkaen ollut ajatus, että en tahdo opettaa enkä esittää mitään ratkaisuvaihtoehtoja. Näytetään vain tyhjät kädet ja osoitetaan tihkusateen suuntaan. Tämä on ihan alkuperäinen ajatukseni, kun rupesin kokoamaan tekstiä. Ongelmahan syntyy sitten siitä, että kun kuitenkin jotain pitää sanoa. Sanat ovat niin kovia ja tarkoittavia, aina.

Kammoan ajatusta taiteesta, joka itsevarmasti ”käsittelee” vaikkapa ilmastonmuutosta tai pyrkii jotenkin ”auttamaan” tässä tilanteessa. Ei taide voi ilmastonmuutokselle tai ekokatastrofeille mitään. On paljon tehokkaampia ja nopeampia ja varmempia keinoja.

Kuitenkin itse ”kokemus ilmastonmuutoksesta” on jotain, minkä hahmottaminen voi olla erittäin tärkeää ja juuri taiteelle sopiva tehtävä.

Antti Nylén, 27.8.2021

Äärimmäisyys  on ajatuksellinen jatko kuoro-oopperalle Herääminen – tarina ihmisestä, joka väsyi jaksamaan. Se on edellinen Ruuskasen, Tapolan ja Virtasen yhteistyö ja kantaesitettiin menestyksellisesti Musiikkiteatteri Kapsäkissä keväällä 2017. Uudessa teoksessaan Äärimmäisyys Ruuskanen haluaa yhdistää kuoron äänimassaa sanataiteen erilaisiin muotoihin ja luoda vahvoja äänikuvia Nylénin terävään tekstiin. Tulossa on kantaaottava ja provosoiva teos, jossa keskustellaan äärimmäisyyksistä ihmisen elämässä. Teoksen tuottaa Musiikkiteatteri Kapsäkki.

Älkää tässä tilanteessa kysykö taiteen tehtävää tai elämän tarkoitusta.

“SATURNUKSEN RENKAAT” – yleisötyötä runsaimmillaan

Teokselle rakennetaan myös kerroksia, joihin ihmiset voivat tutustua jo etukäteen tai teoksen rinnalla itsenäisinä, täydentävinä osina – polkuina. Tällaisia “Saturnuksen renkaita” ovat mm. videopäiväkirjat sävellysprosessista ja näyttämötoteutuksesta haastatteluineen, Nylénin erillinen kirjanen samasta aiheesta sekä runoilijoiden teokset, jotka risteävät tekstissä (Hugo, Färding, Harmaja, psalmit, Ekelöf).

TYÖRYHMÄ
Kirjailija – Antti Nylén (FM)
Säveltäjä – Maija Ruuskanen (MuM)
Ohjaaja – Juulia Tapola (FM)
Valosuunnittelija & lavastaja – Ville Virtanen (AMK)
Kapellimestari-kuoronjohtaja – Pasi Hyökki (MuM)
Kuoro – EMO Ensemble
Solisti – Jeni Packalén
Koreografia – Jukka Tarvainen (TanssitM)
Parkourlavasteiden suunnittelu  – Jaakko ”Liekki-Jaska” Junttila (FM)
Tuotanto – Musiikkiteatteri Kapsäkki

TAITEELLISET TAVOITTEET JA MOTIVAATIOT

Kirjailija Antti Nylén toteaa teoksesta kootusti:
”Äärimmäisyys -kuoroteos koettelee yksilöiden ja yhteisön rajoja, normeja ja tapoja. Vuosisatoja eläneet legendat Assisin ”pikku köyhästä” pyhästä Franciscuksesta ja hänen seuraajistaan limittyvät tämän ajan polttavimpiin ongelmiin: kysymyksiin luonnosta, taloudesta, politiikasta, totuudesta. ”Ääriajattelulla” on ajassamme huono kaiku, mutta jos suunta on oikea, saattaa ratkaisu tai uusi alku sijaita kaukana raja-alueilla, kaikkien normien ulkopuolella, pelottavassa pimeydessä. Maija Ruuskasen sävelet, Antti Nylénin tekstit ja Juulia Tapolan ohjaus muodostavat ”Äärimmäisyydessä” moniäänisen, ajatellun, orgaanisen kokonaisuuden, joka ei anna halvalle lohdulle minkäänlaista tilaa. Se kertoo luopumisesta ja armosta.”

Ohjaaja Juulia Tapola kuvailee inspiraatiotaan seuraavasti:
“Äärimmäisyys on suuri kuoroteos, jossa liike ja ääni tulevat valtaamaan koko tilan vahvalla läsnäolollaan. Ohjaajan näkökulmasta inspiroivinta on teoksen kollektiivinen luonne: esiintyjinä on kuoro ja parkour-liikkujia. Teoksen uniikki kokoonpano antaa ohjaajalle paljon mahdollisuuksia ja impulsseja. Kuoro toimii tilassa mm. liikkuvina instrumentteina, näyttelijöinä, tekstin tulkitsijoina ja toimijoina. Tekstistä kumpuava kamppailu ihmisenä olemisesta ja sen äärimmäisyyksistä, yhdistettynä liikkeen voimaan luo teokselle oman uniikin tyylinsä. Kuoron ja parkourtanssijoiden synnyttämä fyysinen ja musiikillinen vauhti elää tilassa yleisön edessä ja ympärillä.” 

Säveltäjä Maija Ruuskasen motivaatio säveltää juuri Antti Nylénin tekstiin:
“Antissa minua kiinnostaa erityisesti hänen jyrkkä ja terävä ajattelunsa. Äärimmäisyys. Pidän hänen runollisesta kirjoittamisestaan sekä voimakkaista tavoista ilmaista epäkohtia yhteiskunnassa. Ihastuin Nylénin kirjoihin reilu kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin päädyin lukemaan rinnakkain Waltarin Sinuhea ja Nylénin Tunnustuskirjaa (2013), koska koin molemmat kirjat hyvin elämänkatsomuksellisina teoksina. Nylénin katolisuus ja oma lapsuuden taustani herätyskristillisyyden (helluntailaisuus) piirissä luovat kiinnostavan jännitteen. Nykyisin minun on vaikea hyväksyä vahvaa kristillistä elämänkatsomusta. Ajattelen kuitenkin, että on kiinnostava lähtökohta, että ajattelemme toisin. Olemme äärimmäisesti tahoillamme. Koen itsekin oikeiksi monet Nylénin ajatukset, kuten hänen vakaumukselliset, älykkäästi ja monitahoisesti perustellut syynsä olla vegaani.

On tunteita herättävää, kun esimerkiksi itse en haluaisi säveltää rististä. Se ei ole minusta oikein, ja toisaalta Kristus on aiheena ohittamaton meidän kulttuurihistoriassamme. On löydettävä yhteinen suunta ja sanoma. Ehkä tämä on minulle suvaitsevaisuusharjoitus.

Itse ajattelen ja tunnen taiteessa. Taide on minulle tapa olla vuorovaikutuksessa ja väline käsitellä ja järjestää maailmankuvaani.”

Parkourin historiasta
Parkour sai alkunsa 1980- ja 1990-luvulla Pariisilaisessa lähiössä. Yhdeksän paikallisen nuoren miehen ryhmä kutsui itseään nimellä Yamakasi, joka lingalan kielellä tarkoittaa ’vahva ihminen, vahva henki’. Ryhmän periaatteena oli omien rajojen venyttäminen ja reitin etsiminen minne tahansa sen vaikeudesta riippumatta. Yamakaseille liikkumisessa oli kyse mielen ja hengen koettelusta, joka saavutettaisiin ruumiillisilla haasteilla. Lajin ensimmäinen nimi olikin l’art du déplacement, ’siirtymisen taito’. 

 

TEOKSEN JA TEKEMISEN ROHKEUDESTA

Säveltäjä Maija Ruuskasen keskeisimmät ”rohkeudet” teoksessa Äärimmäisyys

JULKINEN VIDEOPÄIVÄKIRJA
Olen aloittanut pitämään julkista päiväkirjaa YouTube -kanavallani Äärimmäisyys -kuoroteoksen sävellysprosessista. Olen saanut jo nyt palautetta siitä, miten rohkeaa on avata toisille keskeneräisyyttä ja erilaisia tuntemuksia: pelkoa, innostusta ja epäröintiä. Haluan sekä avata omia työtapojani ja prosessiani että ammattilaiskeskustelua luovasta työstä sekä osaltani lieventää sävellystyön mystistä mielikuvaa.

“SATURNUKSEN RENKAAT”
Rakennamme parhaillaan teokselle myös kerroksia, joihin ihmiset voivat tutustua jo ennen valmista teosta tai teoksen rinnalla täydentävinä osina, polkuina. Tällaisia “saturnuksen renkaita” ovat videopäiväkirja sävellysprosessista, videopäiväkirja näyttämötoteutuksesta haastatteluineen, Nylénin erillinen kirjanen varsinaisesta libretosta pois jäävästä materiaalista, eri runoilijoiden teokset, jotka risteävät tekstissä (Hugo, Färding, Harmaja, psalmit, Ekelöf) sekä Nylénin jo julkaistu kirja Kolme pyhää.

ROHKEA ELEMENTTIEN YHDISTELY (sanataide, parkour, kuoromusiikki, kerrokset ydinteoksen ympärillä)
Teoksessa tulevat yhdistymään voimakkaasti vastapareina esimerkiksi liikkeen abstraktisuus ja sanojen konkreettisuus ja toisaalta ”sanahelinän” kauneus ja fyysisen ilmaisun ruumiillisuus. Sanataide tulee olemaan vahvasti myös visuaalisena elementtinä (tekstien projisointi, ornamentaalisuus, kuullun ja luetun tekstin erilaiset yhdistelmät). Kuoromusiikissa tulee olemaan viitteitä sekä John Adamsin että Ultra Bran “tyylilajeihin” – yhdistelen omassa sävellystyössäni erilaisia musiikillisia vaikutteita, mielikuvia ja äänimaisemia. Näiden lisäksi itselleni kiehtovaa on avata teosta itsenäisinä “saturnuksen renkaina” yleisölle – niitä monia kerroksia ja vaikutteita, mitkä yleensä jäävät piiloon.

HALU YHTEISKUNNALLISEEN VAIKUTTAMISEEN TAITEILIJANA
Taitelijana pyrkimykseni ja haaveeni on tehdä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja keskustelua herättävää taidetta, sanoo säveltäjä Maija Ruuskanen. On rohkeaa edes kirjoittaa näin ääneen. Jäätiköt sulavat vääjäämättä. Miten viimeiset 30-50 vuotta käytämme? 

Ohjaaja Juulia Tapola – nuorallatanssijana teoksen monimuotoisuudessa
Äärimmäisyys on suuri kuoroteos, jossa kaikki mitä voidaan, viedään omalla tavallaan äärimmilleen. Tämä teos vaatii tekijöiltään heittäytymistä, rohkeutta ja uskallusta avata omat syvät pelkonsa avoimesti esille.

Antti Nylénin maailmankatsomuksellisen aiheen ja ekokatastrofiakin ennustavan tekstin äärellä jokainen työryhmän taiteilija kohtaa omat kipukohtansa ja sokeat pisteensä sukeltaessaan tekstin herättämiin maailmoihin. Ohjaajana tässä moniulotteisessa teoksessa olen kuin nuorallatanssija: tasapainottelen yleisen ja henkilökohtaisen sekä tutun ja tuntemattoman välillä.

Tiedän haluavani kertoa tämän tarinan, vaikken vielä tiedä miten sen voi artikuloida tapahtumiksi, liikkeeksi, toiminnaksi ja kohtaamiseksi? Sen tiedän, että Antin tekstin ja Maija Ruuskasen säveltämän musiikin yhteisvaikutus tulee olemaan järisyttävä. Sanoja on paljon, ne ovat kaikki tarkkaan punnittuja, moniulotteinen sävelkieli valloittaa koko sielun ja luo esitykseen oman maailmansa. Olemmeko me ihmiset jo menneet äärimmäisyyksiin käyttäessämme luontoa ja luonnonvaroja vain omiksi tarpeiksemme? Milloin maapallo näyttää meille, että tämän on loputtava? Hukkuuko maailmamme vesien alle, huuhtoutuvatko sanat meren syvyyksiin ennen kuin on tilaa jälleen tehdä äärimmäisen hyviä tekoja? Voiko tämän suurempien kysymysten lomassa olla muuta kuin pelokas? Voi, nyt on aika olla rohkea ja uskoa ihmiseen. Yhdessä olemme enemmän. Tämän teoksen kuuluu syntyä juuri nyt, tänä epävarmuuden ja suurten mullistusten aikana.

Ohjaajana luon toivoa ja rohkeutta koko työryhmään. Parkour-liikkujien ja kuoron toiminta pitää esityksen liikkeessä muodostaen Ville Virtasen visuaalisesti näyttävien projisointien kanssa omalakisen todellisuutensa Musiikkiteatteri Kapsäkin saliin. Kuoro toimii tilassa mm. liikkuvina instrumentteina, näyttelijöinä, tekstin tulkitsijoina ja toimijoina. Kuoron ja parkour -liikkujien synnyttämä fyysinen ja musiikillinen vauhti elää tilassa yleisön edessä ja ympärillä. Musiikki, teksti ja liike kulkevat orgaanisesti yhdessä, toisiaan rohkaisten ja ruokkien.

Saksofonikvartetto oli yksi Akateemisen Saksofonikvartetin 20-vuotisjuhlavuoden tilausteoksista, ja se kantaesitettiin syksyllä 2018.

Saksofonikvartetto 14′ / Saxsophone Quartetto 14′

I Räme (5)
II Riite (4’30)
III Pyörre (3’30)

[ssax, asax, tsax, bsax]

Partituuria voi pyytää / Inquiries of the score
maijaruu@gmail.com

 

Akateeminen Saksofonikvartetti FACEBOOK
Olli-Pekka Tuomisalo  (ssax)
Maaret Koskenkari (asax)
Saara Koskipää (tsax)
Timo Rantanen (bsax)

 

Säteilevä ja dynaaminen musiikkikaksikko!

Veera Railio vocals & violin
Maija Ruuskanen vocals & piano

Ruuskanen ja Railio pyörittävät omaa Ruuskanen Railio Klubi musiikkiklubiaan. Klubin kotiareena on Musiikkiteatteri Kapsäkin teatterisali Helsingissä, mutta klubikonseptilla on myös tehty vierailuja muualle (mm. Musiikkitalo, Louhisali ja Telakka).

Duon ohjelmistossa on lisäksi erilaisia näyttämöllisiä kokonaisuuksia, kuten esimerkiksi Juulia Tapolan ohjaama vauhdikas FinnKampen musiikkimaaottelu, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset musiikkinumerot Sibeliuksesta Abbaan suorastaan viuhuvat korvissa.

Myös erilaisten työpajojen ja toiminnallisten tuokioiden järjestäminen onnistuu: laulatus, improvisaatio- ja vuorovaikutustaitojen kouluttaminen ovat molemmille mieluisaa työtä. Ruuskanen on säveltänyt myös tilauksesta lauluja esimerkiksi päivänsankarin omaan tai toivetekstiin.

Find us from Facebook

Ruuskanen Railio Duo Facebook

Ruuskanen Railio Strings Facebook

Ruuskanen Railio Duo – basic technical rider

Tuned grand piano / upright piano

2 x small diaphram condencer microphones for piano, Rode NT5 for example
2 x vocal microphone, Sennheiser e935, Shure SM58, AKG D5
4 x microphone stands
2 x monitor speakers

Mixer with 1 aux send and onboard fx
Cables

Phone: +358 50 590 6936 (Maija)
Email: maijaruu@gmail.com

Lehmän lauluja –studiolevy Kansallisteatterin Fedja-setä, kissa ja koira –näytelmään sävelletystä musiikista.

Lastenmusiikkia pirteällä meiningillä!

Lehmän lauluja (2013) on studiolevy Suomen Kansallisteatterin Fedja-setä, kissa ja koira –näytelmään (2012) sävelletystä musiikista. Näytelmä oli huippusuosittu ja Willensaunasta Pienelle näyttämölle (eli siis suuremmalle näyttämölle) siirtymistä juhlistamaan haluttiin laulut myös levyttää.

Käy tykkäämässä! www.facebook.com/lehmanlauluja

Levyn musiikki on rytmisesti hauskaa ja oivaltavaa, äänimaailmaltaan akustista ja tyyliltään kansanmusiikkihenkistä (world music). Levyltä löytyy myös yksi lainaklassikkokappale – Posteljooni, muuten sävellykset ovat Maija Ruuskasen käsialaa ja tekstit ohjaaja Jukka Rantasen. Levyn laulusolisteina kuullaan Kansallisteatterin näyttelijöitä, kuten Petri Liski, Esa-Matti Long, Jouko Keskinen, Harri Nousiainen ja Karin Pacius. Muusikkoina levyllä ovat mm. Sara Puljula (kb, perc) sekä Olli Kari (haitari).

Levyn valmistumista on tukenut Kansan Sivistysrahasto.

Tekstit: Jukka Rantanen ja Maija Ruuskanen, paitsi Posteljooni (trad.)

Kaikki sävellykset: Maija Ruuskanen, paitsi Posteljooni (trad.)

Levyn kappaleet: (Huom. muutamia maistiaisia pääset myös alla olevista kappalelinkeistä kuuntelemaan!)

1. VOE TOKKIISA | solisti Maija Ruuskanen
2. POSTELJOONI | solisti Esa-Matti Long
3. HUPS HUPS | solisti Jouko Keskinen
4. MATKANTEKKOO (instrumentaali)
5. MAITOLAULU | solisti Emmi Pesonen
6. LAPSET KASVAA ISOKSI | solistit Jouko Keskinen ja Karin Pacius
7. KYLÄ (instrumentaali)
8. KOTIAURINKO | solisti Petri Liski
9. KUUMEESSA (instrumentaali)
10. KUN HERÄÄN SATU HAIHTUU | solisti Harri Nousiainen

Levyllä esiintyvät muusikot ja laulajat:

Olli Kari – haitari
Jouko Keskinen – laulu
Petri Liski – laulu, taustalaulu
Esa-Matti Long – laulu
Markus Malin – ohjelmointi
Harri Nousiainen – laulu, taustalaulu
Karin Pacius – laulu
Emmi Pesonen – laulu, taustalaulu
Sara Puljula – kontrabasso, lyömäsoittimet, tuulipilli
Veera Railio – taustalaulu
Maija Ruuskanen – laulu, taustalaulu, kosketinsoittimet
Olli-Pekka Tuomisalo – saksofonit ja klarinetti

Sovitukset levylle: Maija Ruuskanen, Olli Kari, Sara Puljula, Markus Malin
Äänitys: Mika Venhovaara
Miksaus ja masterointi: Matti Kemppainen / Big Fat Production
Piirrokset: Anna Sinkkonen
Kansien suunnittelu: Krista Mäkinen
Tuottaja: Maija Ruuskanen

RUUCD3 | Lehmän lauluja

Lisätietoja ja levyjen tilaukset (10 € + postikulut)
Maija Ruuskanen p. 050 590 69 36, maijaruu@gmail.com

Laulusarja Mia-Marie Taleghanin runoihin (2019) sai kantaesityksensä Johanna Engelbarthin ja Laura Attilan Clara Schumann -juhlavuoden konsertissa Lilla Villanissa, Sipoossa.

Laulusarja on sävelletty sopraanolle ja pianolle, mutta laulut toimivat myös itsenäisinä sekä vaihtoehtoisissa sävellajeissa.

Ruuskanen: Laulusarja – neljä laulua Mia-Marie Taleghanin runoihin (2019) (14′)

1. 1. Hiljaa hiljaa (2’20”)
   2. Laula (2’00”)
   3. Olisipa mieleni kuin joki (6’20”)
   4. Tule minun luokseni (2’20”)

 

Halutessaan nuotteja voi kysellä suoraan maijaruu@gmail.com

 

 

I Hiljaa hiljaa

Hiljaa
hiljaa saavu lähelleni
minä olen myrsky
ja tämä tyven
vain pieni hetki

Arka sisimpäni
lyöty ja kiusattu
on nopea kaikkoamaan
pelkää läheisyyttä
vääränlaisia ihmisiä
saa minut sulkeutumaan

Vain yksi oikea sana
yksi todellinen kosketus
yksi tapa tulla viereeni
olla herättämättä myrskyä
pysyä avoimena

Hiljaa
kauniisti tule lähelleni

Tämä tyven
tämä rauha
kestää vain silmänräpäyksen.

 

II Laula

Laula, minun sieluni
laula sitä laulua
muistan sen sävelen
lapsuudestani lähtien

Miten hiljainen onkaan tieni
miten sanaton sisimpäni
ollut jo pitkän aikaa
kuin vavisten
kuin rohkeutta keräten.
Kuin omaa voimaansa peläten

Ei tuulenväre liikahtanut
ei lehti vasten oksaa osunut
ei vedenpinta värähtänyt
kuin unessa, liike ja tyven
yhdessä hengitys ja tukehtuminen
sekunnissa koko elämä
samassa kuolema ja syntymä.

Laula, minun sieluni
laula tämä hiljaisuus kuin ukkonen

Jyrähdytä sydän, välähdytä sielu
kastele tämä kuiva erämaa!

Tule tuimana ja äkäisenä, lauluni
takaisin arpiseen sieluuni
ja edessäsi jälleen vapisen
kuin rohkeutta keräten
kuin omaa voimaani peläten.

 

III Olisipa mieleni kuin joki

Olisipa mieleni kuin joki
vedenpinta värähtämätön, levollinen
tyyni kuin syvin uni
selkeästi uomaa pitkin
päämäärääni kohden
ei harhapolkuja
ei jatkuvia muutoksia
olisin kuin joki ikiaikainen
rannalla elämä ja kuolema
minussa vain tietoisuus
vetenä virtaava

Olisivatpa tunteeni
kuin kirsikkapuu
aivan joen rannassa
valkeassa kukassa keväisin
tuoksuvana ja huumaavana
vihreässä mekossa kesällä
tasapainossa ja rakkaudessa
punaisena syksyn saavuttua
rohkeana ja vahvana luopumaan
alastomana talven tultua
kruunu hopeinen otsallaan

Olisipa sieluni
kuin puu syksyllä
punaiset lehdet pian tippuen
sielu taivaaseen kurottuen
ja yltäen

Talvet tulevat ja menevät
ja joka kevät jäät lähtevät
ja elämä palaa minuun
ja kesän valo juoksee luokseni

mutta oikea syksy
jolloin sielun lehdet tippuvat
tulee vain kerran
niin elämä ja rakkaus
pysyy ja kestää

Olisipa puolikas hengestäni
kuin aurinko
ja toinen puoli kuin kuu
kuinka ihanasti toisinkaan
valon ja elämän jokaiseen päivään
ja kuun kautta säteilisin
valoa sieluni öiseen pimeyteen
ja saisin toivon ja rohkeuden

Ja minä näkisin
myös pimeässä
ja minä eläisin
myös kuolemassa
tuuli saapuisi luokseni
koskettaisi oksiani
ja minä en olisi enää minä
vaan punainen ja rohkea
syksyn saapuessa
vahvana luopumaan
rakastamaan
vahvana elämään
oksani paljaat, hopean kuurtamat
taivaaseen asti kasvaneet.

 

IV Tule minun luokseni

Tule minun luokseni
sinä tuuli tulenpalava
tuhannesti taottu tunne
viisaiden sydänten valokivi

Tule minun sieluuni
ja tao työvälineesi
ota itsekäs ja pelokas
jätä vain rakkaus voimakas

Tule minun maailmaani
näytä tiesi kuljettavakseni
opeta miten astellessani
voin muita tukea ja auttaa

Tule tähän hetkeen
tähän kaoottiseen maailmaan
tähän vihan ja sorron keskelle
tähän rakkauden kaipuuseen suureen

Tule, maailmanrauhan suojelija
Tule, ja kosketa jokaisen sydäntä
Tule, ja valollasi rakasta
Tule, kohti sielua jokaista.

Vauhdikas ja groovaava musiikkiteatteriesitys puistotyöntekijöistä ja jyrsimisestä… Kuuntele Duunarin aamu YouTubesta!

Puputiputi, haravat olalle! Tervetuloa musiikilliselle seikkailulle Helsingin puistoihin ja kaduille!

Huikea esitys! Paras esitys mitä olen nähnyt ja kuullut! Kiitoksia!

Musiikkiteatteri Kapsäkillä 4.6.2015 ensi-iltansa saanut Puistokabaree johdattaa koko perheen seikkailulle Helsingin puistoihin ja kaduille. Pomo ja Duunari yrittävät selvittää mysteeriä. Vauhdikkaassa tarinassa skeittari on telonut jalkansa, fillaristi on jäädä auton alle ja herra Roska löytää epäilyttäviä todisteita… Vaikuttaa siltä, että jotkut tekevät mullistavia suunnitelmia kaupungin tulevaisuuden varalle… Voiko sitä enää estää?

Käsikirjoitus ja ohjaus: Valto Kuuluvainen OHJAAJAN HAASTATTELU City: extempore-blogi
Musiikin sävellys ja äänisuunnittelu: Maija Ruuskanen
Visuaalisuus: Sattva-Hanna Toiviainen

Esiintyjät: Paavo Kerosuo ja Vilma Putro

Kesto: 50 min
Suositusikä: 5 – 110 vuotta, mutta paikalle saa toki tulla kaikki!

Klikkaa alla olevasta kuvasta ja kuuntele Puistokabareen alkulaulu “Duunarin aamu”!

Myös nuorille katsojille sopiva Puistokabaree kiertää kesäisin!
Esityksen voi tilata tapahtumaansa.

FB Puistokabaree

#puistokabaree
Tweet

Esityksen valmistumista ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, Alfred Kordelinin säätiö, Musiikin edistämissäätiö sekä Vivicas Vänner säätiö.

Esityiskiitos yhteistyöstä seuraaville tahoille
Helsingin kaupungin puisto-osaston työntekijät,
BLÅKLÄDER,
Filmi ja Vaneri Oy.

Työryhmä

Paavo Kerosuo (TeM) valmistui teatterikorkeakoulusta vuonna 1999. Hän on näytellyt, laulanut, musisoinut, tanssinut ja juontanut freenlancerina kymmenissä produktioissa. Viimeisimpiä ovat Huojuva talo -draama Teatteri Avoimissa ovissa ja Yökyöpelit-lastennäytelmä ja televisiosarja.

Valto Kuuluvainen (TeM) on vuonna 2014 Teatterikorkeakoulusta valmistunut helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Kuuluvaisen töitä ovat mm. Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoon vuonna 2012 sisältynyt lastenesityskokonaisuus Käärmeihmiset & Taikanaksutin. Kuuluvaisen ohjaama monologi Muutama sana Ullasta voitti ensimmäisen palkinnon Pieksämäen monologifestivaaleilla maaliskuussa 2015. kuuluvainentyonaytteet.blogspot.com

Vilma Putro (TeM) on näyttelijä ja sahansoittaja. Hän on valmistunut Pietarin teatteriakatemiasta keväällä 2013. Valmistumisensa jälkeen Putro on ollut kiinnityksellä Lappeenrannan kaupunginteatterissa, missä viimeisimmät produktiot ovat Peter Pan -musikaali (2014) ja Fanny & Alexander (2014). Tällä hetkellä hän toimii freelancerina Helsingissä ja on sahansoiton suomenmestari 2015!www.vilmaputro.com

Maija Ruuskanen (MuM) on monipuolinen säveltäjä, muusikko ja musiikkipedagogi. Hän on säveltänyt musiikin useisiin näyttämöteoksiin, mm. Kansallisteatterin esityksiin Puluboin ja Ponin teatteri (2015) sekä Fedja-setä, kissa ja koira (2012). Ruuskanen on säveltänyt ja ohjannut myös Radioteatterille.

Sattva-Hanna Toiviainen (KuM) on viime vuosina työskennellyt pitkien elokuvien ja teatteriproduktioiden lavastajana. Hän on ollut Jussi-ehdokkaana kolmesti, vuonna 2013 elokuvasta Vuosaari. Vuonna 2014 hän on tehnyt teatterilavastuksen Kemin Kaupunginteatterin näytelmään Kissa kuumalla katolla. Elokuvan puolella viimeisin työ on ollut Esa Illin Toiset tytöt (2015) ja parhaillaan työn alla on Aleksi Mäkelän elokuva Love Records – Anna mulle lovee.

Klovnit esittävät klassikkosadun. Visuaalisesti vaikuttava!

Tanssiteatteri Hurjaruuthin Pölyt pois klassikoista -sarja jatkuu, kun klovnitrio Muitten Mukulat tulkitsee Hans Christian Andersenin rakastetun klassikkosadun.

Ruma ankanpoikanen -esitystä on harjoiteltu pitkään ja hartaasti, vuorosanat on kirjoitettu käteen ja perhosia on vatsassa. H-hetken koittaessa kaikki ennalta sovittu unohtuu ja lavalla kohtaa kolme rumaa ankanpoikasta…

Ruma ankanpoikanen on teatteriklovnerian keinoin toteutettu esitys erilaisuuden sietämisen vaikeudesta. Kysyin Hannalta (Terävä) mitä teatteriklovneria tarkalleen ottaen tarkoittaa ja hän selitti asian minulle näin:

Teatteriklovneria on näyttämölle asetettua klovneriaa, jossa klovnien lisäksi on joku tarina, sanoma tai vaikka näytelmä. Se eroaa täten perinteisestä sirkus- ja katuklovneriasta, jossa klovni on usein tapahtumien keskipiste ja kyseessä on tällöin ns. slapstick-huumori (toimintakeskeinen huumori).

Kuuntele Kultakuumeen 20.3. radiohaastattelu Ruman ankanpoikasen tekemisestä!

Ensi-ilta oli 24.3.2012 Tanssiteatteri Hurjaruuthilla.

ROOLEISSA: Roosa Hannikainen, Soile Mäkelä ja Hanna Terävä
OHJAUS JA DRAMATURGIA: Soile Mäkelä
MUSIIKKI: Maija Ruuskanen
KLOVNERIA TUTOR: Mario Gonzalez (Guatemala)

Lisätietoja:

http://www.hurjaruuth.fi/fi/ohjelmisto/ohjelmistossa/ruma-ankanpoikanen

Koko perheen musiikkinäytelmä!

Töttölöö!

Nyt on taljolla halvinaista helkkua: Puluboin ja Ponin teattelia!

R-kirjainta vihaava Puluboi ja kalliolainen Mai-tyttö eli Poni ovat perustaneet taiteellisen teatterin, jossa tarinoiden pitää olla tosia. Yhdessä he esittävät näytelmiä, joiden aiheet syntyvät kaksikon omasta elämästä. Puluboi on karkotettu kotoaan Hakaniemen torilta, ja kaiken huipuksi lintupojan biologinen kello alkaa tikittää uhkaavasti. Kuinka Puluboi onnistuu houkuttelemaan itselleen vaimon? Ponillakin on huolia. Ylityöläinen äiti lähtee yhtäkkiä hermolomalle, minkä seurauksena isä muuttuu venäläiseksi lampaaksi, ja kotityöt vain kasautuvat kasautumistaan… Kenties Pietarin hevostieteellisen akatemian asiantuntijat Koni Kopolev ja hänen huippuoppilaansa Minimilla löytävät ratkaisun kertakaikkisen kimuranttiin pulmaan.

Puluboin ja Ponin teatteri on koko perheelle suunnattua hulvatonta musiikkiteatteria   ̶  lauluja on peräti kaksikymmentä. Esitys sijoittuu Kallion alueelle. ”Puluboin ja Ponin teatteri on myös eräänlainen kotiseutujuttu. Lapset voivat käydä tutustumassa tuttuihin esityksessä mainittuihin paikkoihin aivan Kansallisteatterin lähistöllä”, tekijät iloitsevat.

Veera Salmen lastenkirjahittiin Puluboin ja Ponin kirja perustuva Puluboin ja Ponin teatteri kantaesitettiin Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 28.1.2015. Koko perheen musiikkiesityksen on ohjannut Jukka Rantanen työparinaan säveltäjä-muusikko Maija Ruuskanen.

Viime vuosien lasten suosikeista tutut Jukka Rantanen ja Maija Ruuskanen tarttuivat Puluboihin pari vuotta sitten. Heidän työtapansa on hyvin käytännönläheinen. ”Työstämme tekstiä ja musiikkia yhdessä tehden, lukien ja testaillen. Musiikki toimii myös toiminta-alustana näyttämötapahtumille”, kuvailevat Ruuskanen ja Rantanen. Heidän edellinen yhteistyönsä näyttämölle oli Kansallisteatterin huippusuosittu musiikkinäytelmä Fedja-setä, kissa ja koira (2012), jonka musiikista on myös julkaistu levy Lehmän lauluja (2013).

Kuvia esityksestä löytyy täältä:
https://www.flickr.com/photos/kansallisteatteri

ROOLEISSA
Jani Karvinen (Puluboi)
Eeva Putro (Poni)
Ilja Peltonen (Isä)
Emmi Pesonen (Äiti)
Maija Ruuskanen (Minimilla & Kaija Korakopsis)
Sonja Renvall (Postipoika)

OHJAUS JA DRAMATISOINTI Jukka Rantanen
MUSIIKKI Maija Ruuskanen
LAVASTUS Katri Rentto
PUVUT Anna Sinkkonen
VALOSUUNNITTELU Aslak Sandström
ÄÄNISUUNNITTELU Juha Kerkola
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Petra Kuntsi

Katso traileri viime syksyn Puluboi-harjoituksista: https://www.youtube.com/watch?v=IcYKmRGo0HU