Sävellykset

MusiikkiteatteriSävellyksetTeatteri

Miten enkeleitä vietellään

kuinkaenkeleitavietellaanisoMiten enkeleitä vietellään

Konserttikabaree näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin teksteihin sävelletyistä lauluista Markku Nenosen ohjaamana.

Miten enkeleitä vietellään on dramatisoitu konserttikabaree näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin erilaisista ihmiskohtaloista, kolmen vahvan naisen tulkitsemana. Esitys tuo lavalle Brechtin säväyttävää, edelleen ajankohtaista lyriikkaa suomalaisten säveltäjien säveltämänä, suomeksi laulettuna. Musiikkiteatteri Kapsäkillä enkeleitä viettelemässä nähdään musiikin moniammattilaiset Eeva SiljamäkiVeera Railio ja Maija Ruuskanen. Ruuskasen säveltämien uusien kappaleiden lisäksi esityksessä kuullaan muun muassa Eero Ojasen, Otto Donnerin ja Toni Edelmannin sävellyksiä. Esityksen on ohjannut Markku Nenonen ja sen ensi-ilta oli 7.4.2011.

Lavalla Eeva Siljamäki, Veera Railio ja Maija Ruuskanen
Ohjaus Markku Nenonen
Tekstit Bertolt Brecht
Suomennokset mm. Rauni Paalanen, Brita Polttila  ja Arvo Turtiainen
Sävellykset Kaj Chydenius, Otto Donner, Toni Edelmann, Marjatta Meritähti,
Eero Ojanen, Maija Ruuskanen, Jarmo Savolainen ja Pekka Tegelman
Sovitukset Eeva Siljamäki, Veera Railio ja Maija Ruuskanen
Valot Ina Niemelä

Ajatus esitykseen tuli alunperin Eevalta.

Ajatus lähti siitä, kun parikymppisenä etsin repäisevää soolobiisiä. Selasin kirjaston nuotteja ja törmäsin “Miten enkeleitä vietellään” –kappaleeseen. Kirkkoherran tyttärenä minulla oli vielä kapinavaihe päällä ja enkeleiden viettely oli juuri sopivaa kapinointia minulle. Jälkeenpäin tosin on selvinnyt, että isäni pitää juuri näistä räväkämmistä biiseistä – ehkä niissä on hänen mielestään sopivasti tunnetta mukana.

Myös yhteistyö Maijan kanssa alkoi tästä innostuksesta ja Love-kustannuksen nuottivihkosta, josta löytyi lisää Brechtiä. Maijalle kaivoin kirjastosta Brechtin runoja, joita hän sitten sävelsi minulle. Esimerkiksi “Minä näen öisin unta” –kappale on sävelletty laulututkintooni laajan äänialan esittelemiseksi. Tässä konserttikabareessa sen tosin laulaa Veera, vaikka olemme sen Maijan kanssa levyttäneetkin.

Innoittajana kabareeidealle ovatkin olleet juuri räväkät tekstit, kuten lauluissa Revyytytön mietteitä riisuutuessaan ja Siveysballadi duurissa, ja niiden ympärille kehittynyt tarina, jossa asiointi bordellissa kuuluu tavanomaiseen arkeen.

RUUSKANEN RAILIO SILJAMÄKI

Liksom Manninen hör Veera Railio och Maija Ruuskanen till dessa snudd på osannolikt mångsidigt begåvade kvinnoartister, som tycks känna sig lika hemma i alla tänkbara stilar och sceniskt-musikaliska otrycksformer.

Mats Liljeroos, Hufvudstadsbladet 11.4.2011

Eeva Manninen (nyk. Siljamäki), Veera Railio ja Maija Ruuskanen ovat Sibelius-Akatemiassa opiskelleita freelancer-muusikoita, monipuolisia musiikkiteatterin ja vokaalimusiikin tekijöitä. Maija Ruuskanen on  laulaja, pianisti ja säveltäjä. Hän on säveltänyt musiikkia useisiin näyttämöteoksiin ja työskennellyt pianistina mm. Eija Ahvon, Toni Edelmannin ja Tapani Kansan kanssa. Veera Railio taas on monialainen laulaja-viulisti, joka on tunnettu mm. näyttelijä Irina Björklundin yhtyeestä Vintage Espresso, Säde Bartlingin luotsaamasta lauluyhtyeestä Human Organ sekä barokkiharpisti Andrew Lawrence-Kingin The Harp Consort -yhtyeestä. Eeva Manninen voitti 2005 Tapsan tahtien trubaduurikilpailun ja on johtanut ansioituneesti mm. Espoon laulu -kuoroa Suomen paras kuoro -kilpailussa, joka nähtiin hiljattain TV2:lla. Ruuskanen ja Railio luotsaavat myös omaa akustista Ruuskanen Railio Klubiaan Musiikkiteatteri Kapsäkillä.

Miten enkeleitä vietellään -konserttikabaree oli osa Musiikkiteatteri Kapsäkin Brecht-teemavuotta 2011.

Lisätietoja esityksestä ja tilaukset: www.kapsakki.fi

Sävellykset

Herääminen

heraaminen_cd_400

Herääminen – tarina ihmisestä, joka väsyi jaksamaan on studiolivelevy, joka nauhoitettiin 21.5.2017 Kauniaisissa, Nya Paviljongenin salissa. Kesto: 62 min 39 sek

Herääminen (2017) on kuoro-ooppera baritonille, saksofonikvartetille ja lyömäsoittajalle.

7.7.2017 julkaistu Herääminen-oopperalevyä saa levykaupoista, myös suoraan tilaamalla
22 euroa + postimaksu 2,60 euroa s-postilla: maijaruu@gmail.com

Herääminen-ooppera kertoo ajattomasti Paavo Ruotsalaisen kokemasta henkisestä romahduksesta, mutta myös siitä, mitä on löytää toivo ja uusi suunta elämään. Oopperan on säveltänyt Maija Ruuskanen ja libreton on kirjoittanut Jaakko Heinimäki. Paavo Ruotsalaisen roolin laulaa Jussi Lehtipuu ja oopperan kuoro koostuu Philomelan ja Herännäisnuorten kuoron laulajista. Oopperan orkesterina kuullaan Akateeminen Saksofonikvartetti ja lyömäsoittimissa Tuomas Timonen.

Herääminen-ooppera oli osa valtioneuvoston Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmistoa sekä Kirkkohallituksen koordinoimaa Reformaation merkkivuosi 2017 -hankkeen virallista ohjelmaa. Ooppera sai kantaesityksensä Musiikkiteatteri Kapsäkissä maaliskuussa 2017.

SÄVELLYS Maija Ruuskanen
LIBRETTO Jaakko Heinimäki

Levyllä

PAAVO Jussi Lehtipuu

KUOROT Philomela ja Herännäisnuorten kuoro

KUOROJEN JOHTO Marjukka Riihimäki (Philomela), Hanna-Maria Hapuli (HNK)

ORKESTERI

Akateeminen Saksofonikvartetti
Olli-Pekka Tuomisalo  (ssax, cl, bcl)
Maaret Koskenkari (asax)
Saara Koskipää (tsax)
Timo Rantanen (bsax)

Tuomas Timonen (perc)
Outi Tumpula (flute)

TUOTANTO Maija Ruuskanen
ÄÄNITYS Matti Heinonen / Pro Audile
MIKSAUS Miikka Huttunen / Sonic Pump Studios
MASTEROINTI  Jaakko Viitalähde / Virtalähde Mastering

KANSIEN SUUNNITTELU Veikko Salenius
KANNEN VALOKUVA Tuomas Uusheimo
LEVYN VALOKUVA Pinja Nikki

 

Herääminen on Pohjois-Savossa vuonna 1777 syntyneen saarnamiehen Paavo Ruotsalaisen ydinajatuksia luotaava yksinäytöksinen kuoro-ooppera solistille, saksofonikvartetille ja lyömäsoittajalle. Mitä annettavaa tällä yli kaksi sataa vuotta sitten syntyneellä ”Jumalan hullulla” voi olla nykypäivän ihmiselle? Ooppera kertoo ajattomasti Paavo Ruotsalaisen kokemasta henkisestä romahduksesta, mutta myös siitä mitä on löytää toivo ja uusi suunta elämään. Ooppera on ajankohtainen myös tänä päivänä, kun ihmisten henkinen jaksaminen on alati koetuksella.

Tällä suorittajien, venyjien ja loppuunpalajien aikakaudella sanoma on kuitenkin yleispätevä: oopperan teemoja ovat itsensä hyväksyminen sekä armollisuus itseä ja muita kohtaan. Tätä armollisuutta kuvaamaan Ruuskanen on rakentanut yksinkertaisen mutta tehokkaan musiikillisen konseptin: saksofonikvartetin ja kuoron persoonallinen yhdistelmä luo ilmaisuvoimaisen ja juurevan musiikillisen tilan.

Auli Särkiö, Rondo-lehti (4.4.2017)

Herääminen-ooppera kantaesitettiin 30.3.2017 Musiikkiteatteri Kapsäkillä. Se on osa valtioneuvoston Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmistoa sekä osana Kirkkohallituksen koordinoimaa Reformaation merkkivuosi 2017 -hankkeen virallista ohjelmaa.

Maija Ruuskanens textkänsliga musik rörde sig behändigt på en skala från modalt folkligt färgade, stundom psalmbesläktade förtoningar till lätt jazziga och musikalartade partier och smekte örat på ett uppfordrande, aldrig inställsamt sätt.

Idén att instrumentera för saxofonkvartett och ett fantasifullt nyttjat slagverksbatteri var onekligen smått genial. De uttrycksfulla saxofonerna bredde alltefter behov ut klangfagra ljudmattor och melodiska fonder eller gaddade sig samman i rytmiskt pådrivande passager och syntesen med människorösten tedde sig föga överraskande fullkomligt naturlig.

Mats Liljeroos, HBL (1.4.2017)

Työryhmä

SÄVELLYS Maija Ruuskanen
LIBRETTO Jaakko Heinimäki
OHJAUS Juulia Tapola

SOLISTI Jussi Lehtipuu (baritoni)
KUOROT Philomela & Herännäisnuorten kuoro
AKATEEMINEN SAKSOFONIKVARTETTI
Olli-Pekka Tuomisalo (ssax, cl, bcl), Maaret Koskenkari (asax), Saara Koskipää (tsax), Timo Rantanen (bsax)
LYÖMÄSOITTIMET Tuomas Timonen
HUILU Outi Tumpula

LAVASTUS JA VISUAALINEN SUUNNITTELU Ville Virtanen
PUVUSTUS Ville Virtanen ja Jenni Nykänen

TUOTANTO Musiikkiteatteri Kapsäkki / mirka.rattya@kapsakki.fi

Musiikin sävelkieli on melodista eli siinä on helposti mieleenjääviä musiikillisia aiheita – kohtauksia, joissa on oma teemansa. Kuoro laulaa välillä Paavon ajatuksia ja välillä kommentoi ikäänkuin Paavon vastanäyttelijänä. Saksofonikvartetti on kiehtova kokoonpano, jonka sointi on lähellä ihmisäänen sointia ja siksi muodostaa kuoron ja solistin kanssa äänellisesti kiinnostavan kokonaisuuden. Saksofoneilla voi soittaa hyvin pitkälinjaisia, jopa jousikvartettimaisia sävelkulkuja sekä perkussiivista, iskevää ja tarkkaa rytmiikkaa. Musiikillisesti ooppera leikittelee jazz- ja kansanmusiikkisävyillä johtuen sekä kokoonpanovalinnasta että Ruuskasen musiikillisesta taustasta näyttämömusiikin säveltäjänä ja muusikkona.

Facebook Herääminen-ooppera

Herääminen-ooppera Musiikkiteatteri Kapsäkin sivuilla TÄSTÄ



LEHDISTÖ/TIEDOSTOT:

SävellyksetTeatteri

Kalevala dell´Arte

Vauhdikas naamionäytelmä Kalevalan tarinoista commedia dell’arten poljentoon.

Naamioteatteri Metamorfoosi kertoo Kalevalan pyhät tarut hengästyttävän italialaisesti lähes puolentoista tunnin matkalla läpi loitsujen, sammon taonnan ja tuonelankin. Esitystavan kepeys, nopeus ja naamiotekniikoilla luodut hahmot antavat kansalliseepoksesta löytyville eläimellisille arkkityypeille hulvattomat kehykset. Tanssija-akrobaatti Sakari Saikkonen säteilee lavalla Lemminkäisenä ja joutuu karismaattisen Johanna MacDonaldin, Sammonahneen  Louhen kanssa vastatusten. Soile Mäkelän tarinankertojahahmo on Louhen oikea käsi, tampereen murteella tunaroiva Orja. Tanja Eloranta tekee vaikuttavan roolityön Lemminkäisen viisaana ja huolehtivana äitinä.

Italiassa 1500-luvulla syntynyt improvisaatioteatterin muoto, commedia dell’arte, tuo uuden näkökulman suomalaisen kansalliseepoksen pyhään ja usein kovin syvissä vesissä liikkuvaan tummanpuhuvaan maagisuuteen. Tarinaa kuljetetaan lavalla vauhdikkaasti musiikilla siivitettynä.

Kalevala dell’Arte -esitys on monikansallisen ja -kulttuurisen työryhmän yhteispuristus. Esityskielinä ovat suomi ja englanti. Commedia dell’arte perinteen mukaisesti esityksen voi kuitenkin ymmärtää täysin ilman sanojakin.

Tässä esityksessä Teatteri Metamorfoosi on saanut tehdä yhteistyötä myös kahden italialaisen mestarin kanssa. Esityksen dramaturgisena tutorina toimi Carlo Boso ja esityksen nahkanaamiot on suunnittellut ja valmistanut yhdessä työryhmän kanssa Stefano Perocco di Meduna.

Martti Mäkelä/ Skenet:

Koko perheen helmi. On aina erityisen miellyttävää nähdä hyvää teatteria, joka on oivaltavaa, hauskaakin, jossa on käsityöläisyyden tuntu ja ennen kaikkea, jossa uskalletaan käydä kunnianhimoisesti ison ja haastavan teeman kimppuun.

Kirsikka Moring/ Helsingin Sanomat:

Osittain englanniksi näytelty ja samaan hengenvetoon suomeksi tulkattu Kalevala dell’Arte -esitys on hilpeä tyylien ja kielten sekoitus.

Elisabeth Nordgren/ Hufvudstadsbladet:

…blir Kalevala dell’Arte en magisk upplevelse.

Sirkka-Liisa Mettomäki/ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:

Olen vuodesta 1985 seurannut aktiivisesti kaikkea Kalevalan ympärillä tapahtuvaa ja esityksenne oli ehdottomasti yksi parhaita Kalevala-kokemuksiani.

Kalevala dell’Arte kiertue-esitys

Kokoillan Kalevala dell’Arte -esityksen suosion innoittamana esityksestä on tehty myös helposti liikuteltava, säkenöivä ja dynaaminen kiertueversio, jonka kesto on 40 minuuttia. Esityksessä puhutaan suomea ja englantia ja se sopii yli 7-vuotiaille. Esitys kiertää kouluja ja kulttuuritaloja 2010-2011.

Kalevala dell’Arten vauhdikas kokoonpano

Tanja Eloranta – Lemminkäisen äiti, Kanerva, kertoja
Miska Kajanus – Ilmarinen
Johanna MacDonald – Louhi, Väinämöinen
Sakari Saikkonen – Lemminkäinen

Esitystä voi tilata Teatteri Metamorfoosin tuottaja Jenny Nordlundilta:
puh. 045 122 1281 tai teatteri@metamorfoosi.com

Esiintyjät:

Tanja Eloranta – Lemminkäisen äiti
Davide Giovanzana – Väinämöinen
Miska Kajanus – Seppä Ilmarinen
Johanna MacDonald – Pohjolan emäntä Louhi
Soile Mäkelä – Louhen orja
Maija Ruuskanen – Louhen tytär Kanerva
Sakari Saikkonen – Lemminkäinen

Ohjaus ja dramaturgia: Davide Giovanzana ja Soile Mäkelä
Musiikki: Maija Ruuskanen ja työryhmä
Naamiot: Stefano Perocco (Italia) ja työryhmä sekä
Toni Lehtola, Laura Mäkelä ja Elina Putkinen.
Puvustus: Henni Siltaniemi
Valosuunnittelu: Mirva Jantunen
Shamanismiluennot: Jani-Petteri Olkkonen ja Virppi Venell
Dramaturginen tutor: Carlo Boso (Italia)
Tuottaja: Jenny Nordlund

Ensi-ilta: Kokoteatterissa kesäkuussa 2007

SävellyksetTeatteri

Fedja-setä, kissa ja koira

Suosittu näytelmä pyöri Kansallisteatterin Willensaunassa ja Pienellä näyttämöllä vuosina 2011-2013. Näytelmän lauluista on julkaistu levy Lehmän lauluja (2013).

Poika nimeltä Fedja-setä karkaa kotoaan Matroskin-kissan kanssa, sillä Fedjan äiti ei voi sietää kissoja. Matkalla Fedja ja Matroskin kohtaavat Musti-koiran ja kolmikko lyö hynttyyt yhteen. He muuttavat maalle, jossa sattuu ja tapahtuu. Tutuiksi tulevat niin utelias posteljooni Petškin kuin kaalipiirakalle perso traktori Mitja!

…leppoisa esitys tarjoaa viisaan kissan ja puudeliksi ryhtyvän sekarotuisen koiran sekä ruualla käyvän traktorin lisäksi hauskoja rytmejä…

Omanarvontuntoista Mirri-lehmää esittävän Maija Ruuskasen mukavissa sävellyksissä on vaikutteita mm. venäläisestä kansanmusiikista.

Suna Vuori, Helsingin Sanomat 16.3.2012

Eduard Uspenskin rakastetun Fedja-sedän seikkailut hurmaavat lapset ja vanhemmat. Vuonna 1974 ilmestynyt Fedja-setä, kissa ja koira on Eduard Uspenskin Fedja-tarinoista ensimmäinen ja suosituin.

Esitys sopii myös perheen pienimmille, noin kolmesta ikävuodesta ylöspäin. Iltanäytäntöjen alkamisaika on kello 18.30.

Maija Ruuskasen johdolla luotu äänimaailma on valloittava: kauhat, pannut, hinkit ja soikot sopivat hyvin basson ja haitarin seuraan. Musisointi ei ole kaavoihin kangistunutta eikä taidokasta, vaan hauskaa, rytmikästä ja oivaltavaa.

Ilona Kangas, Turun Sanomat 16.3.2012

Esityksen rytminen sydän on Maija Ruuskasen mainio musiikki.

Annukka Ruuskanen, Teatteri & Tanssi 3/2012

 

Lisätietoja ja paljon värikkäitä kuvia esityksestä:
www.kansallisteatteri.fi

ROOLEISSA Harri Nousiainen, Emmi Pesonen, Petri Liski, Esa-Matti Long, Maija Ruuskanen, Jouko Keskinen ja Karin Pacius
SUOMENNOS Martti Anhava
OHJAUS JA DRAMATISOINTI Jukka Rantanen
LAVASTUS JA PUVUT Anna Sinkkonen
MUSIIKKI Maija Ruuskanen
VALOT Ilkka Niskanen
ÄÄNET Juha Kerkola
NAAMIOINTI Petra Kuntsi

Näytelmän musiikista julkaistiin myös studiolevy Lehmän lauluja (2013). Käy kuuntelemassa, vaikka Spotifyssa!

Kuuntele Kultakuumeen 20.3.2012 radiohaastattelu, jossa Mirri-lehmäkin vilahtaa!