SävellyksetTeatteri

Kalevala dell´Arte

Vauhdikas naamionäytelmä Kalevalan tarinoista commedia dell'arten poljentoon.

Naamioteatteri Metamorfoosi kertoo Kalevalan pyhät tarut hengästyttävän italialaisesti lähes puolentoista tunnin matkalla läpi loitsujen, sammon taonnan ja tuonelankin. Esitystavan kepeys, nopeus ja naamiotekniikoilla luodut hahmot antavat kansalliseepoksesta löytyville eläimellisille arkkityypeille hulvattomat kehykset. Tanssija-akrobaatti Sakari Saikkonen säteilee lavalla Lemminkäisenä ja joutuu karismaattisen Johanna MacDonaldin, Sammonahneen  Louhen kanssa vastatusten. Soile Mäkelän tarinankertojahahmo on Louhen oikea käsi, tampereen murteella tunaroiva Orja. Tanja Eloranta tekee vaikuttavan roolityön Lemminkäisen viisaana ja huolehtivana äitinä. Italiassa 1500-luvulla syntynyt improvisaatioteatterin muoto, commedia dell’arte, tuo uuden näkökulman suomalaisen kansalliseepoksen pyhään ja usein kovin syvissä vesissä liikkuvaan tummanpuhuvaan maagisuuteen. Tarinaa kuljetetaan lavalla vauhdikkaasti musiikilla siivitettynä. Kalevala dell’Arte -esitys on monikansallisen ja -kulttuurisen työryhmän yhteispuristus. Esityskielinä ovat suomi ja englanti. Commedia dell’arte perinteen mukaisesti esityksen voi kuitenkin ymmärtää täysin ilman sanojakin. Tässä esityksessä Teatteri Metamorfoosi on saanut tehdä yhteistyötä myös kahden italialaisen mestarin kanssa. Esityksen dramaturgisena tutorina toimi Carlo Boso ja esityksen nahkanaamiot on suunnittellut ja valmistanut yhdessä työryhmän kanssa Stefano Perocco di Meduna. Martti Mäkelä/ Skenet:
Koko perheen helmi. On aina erityisen miellyttävää nähdä hyvää teatteria, joka on oivaltavaa, hauskaakin, jossa on käsityöläisyyden tuntu ja ennen kaikkea, jossa uskalletaan käydä kunnianhimoisesti ison ja haastavan teeman kimppuun.
Kirsikka Moring/ Helsingin Sanomat:
Osittain englanniksi näytelty ja samaan hengenvetoon suomeksi tulkattu Kalevala dell’Arte -esitys on hilpeä tyylien ja kielten sekoitus.
Elisabeth Nordgren/ Hufvudstadsbladet:
…blir Kalevala dell’Arte en magisk upplevelse.
Sirkka-Liisa Mettomäki/ Suomalaisen Kirjallisuuden Seura:
Olen vuodesta 1985 seurannut aktiivisesti kaikkea Kalevalan ympärillä tapahtuvaa ja esityksenne oli ehdottomasti yksi parhaita Kalevala-kokemuksiani.
Kalevala dell’Arte kiertue-esitys
Kokoillan Kalevala dell’Arte -esityksen suosion innoittamana esityksestä on tehty myös helposti liikuteltava, säkenöivä ja dynaaminen kiertueversio, jonka kesto on 40 minuuttia. Esityksessä puhutaan suomea ja englantia ja se sopii yli 7-vuotiaille. Esitys kiertää kouluja ja kulttuuritaloja 2010-2011. Kalevala dell’Arten vauhdikas kokoonpano Tanja Eloranta – Lemminkäisen äiti, Kanerva, kertoja Miska Kajanus – Ilmarinen Johanna MacDonald – Louhi, Väinämöinen Sakari Saikkonen – Lemminkäinen Esitystä voi tilata Teatteri Metamorfoosin tuottaja Jenny Nordlundilta: puh. 045 122 1281 tai teatteri@metamorfoosi.com
Esiintyjät:
Tanja Eloranta – Lemminkäisen äiti Davide Giovanzana – Väinämöinen Miska Kajanus – Seppä Ilmarinen Johanna MacDonald – Pohjolan emäntä Louhi Soile Mäkelä – Louhen orja Maija Ruuskanen – Louhen tytär Kanerva Sakari Saikkonen – Lemminkäinen Ohjaus ja dramaturgia: Davide Giovanzana ja Soile Mäkelä Musiikki: Maija Ruuskanen ja työryhmä Naamiot: Stefano Perocco (Italia) ja työryhmä sekä Toni Lehtola, Laura Mäkelä ja Elina Putkinen. Puvustus: Henni Siltaniemi Valosuunnittelu: Mirva Jantunen Shamanismiluennot: Jani-Petteri Olkkonen ja Virppi Venell Dramaturginen tutor: Carlo Boso (Italia) Tuottaja: Jenny Nordlund Ensi-ilta: Kokoteatterissa kesäkuussa 2007
Etusivu

Maija Ruuskanen

maija_etu3

Maija Ruuskanen on musiikin ja teatteri ammattilainen. Hän valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2006. Ruuskanen on opiskellut sävellystä mm. Olli Kortekankaan ja Heikki Valpolan johdolla. Hän on säveltänyt musiikkia useisiin näyttämöteoksiin, kuten Kansallisteatterin koko perheen näytelmiin Mauri ja vähä-älypuhelin (2016), Puluboin ja Ponin teatteri(2015) ja Fedja-setä, kissa ja koira (2012), Teatteri Metamorfoosin näytelmiin Sauna (2011), Pirandello Project (2009) ja Kalevala dell’Arte (2007) sekä Jyrki Karttusen My Imaginery Friend Is with Me (2007) tanssiteokseen. Ruuskanen on myös ohjannut kuunnelmia YLE:n Radioteatterille: Vaskivuorentie 20 (2017) ja Puputyttö (2014) .

Ruuskasen ensimmäinen ooppera Herääminen – tarina ihmisestä, joka väsyi jaksamaan kantaesitettiin keväällä 2017 ja levytettiin samana kesänä. Puluboin ja Ponin lauluja -levy (2016) ilmestyi viime vuonna.

www.facebook.com/maijaruuskanenartist

Ruuskanen on myös monipuolinen muusikko ja esiintyjä. Hän on soittanut useiden artistien, kuten Pauli Hanhiniemen, Heikki Salon, Tomi Metsäkedon, Maria Lundin, Esa Kaartamon, Eino Grönin, Tapani Kansan ja Eija Ahvon kanssa, esiintynyt Kansallisteatterissa vuodesta 2006 sekä soittanut aikanaan kymmenen vuotta Savonlinnan Oopperajuhlilla eri solistien pianistina. Ruuskanen Railio yhteistyönä Musiikkiteatteri Kapsäkillä on pyörinyt useamman vuoden Ruuskanen Railio Klubi, jota Maija Ruuskanen ja Veera Railio emännöivät, sekä näyttämöteokset Seepranainen (2016) ja FinnKampen (2009-). Ruuskanen Railio Strings ja Ruuskanen Railio Company kokoonpanoilla on julkaistu kaksi levyä Samassa unessa (2012) sekä Tänään (2006). Ruuskasen taiteellista työtä ovat tukeneet mm. Taiteen keskustoimikunta, Alfred Kordelinin Säätiö, Kansansivistysrahasto, Georg Malmstén –säätiö ja MES. Ruuskaselle on myönnetty useampaan otteeseen valtion taiteilija-apuraha. Hän työskentelee säveltäjänä taitelija-apurahan turvin vuoden 2018. Muutama mukava haastattelu Itä-Savon juttu 2012 Lilithin juttu 2012
Kuunnelma

Vaskivuorentie 20 – Kuunnelma

photoannehamalainen_720

Kuunnelma 6.3.2017 Yle Radio 1 | Onko köyhällä oikeutta unelmiin?

Onko köyhällä oikeutta unelmiin? Entä kahvilakäyntiin tai elokuvalippuun lapselle? Miten taistella jatkuvan puutteen keskellä omanarvontunnon puolesta, sukupolvelta toiselle periytyvää toivottomuutta vastaan? Kirjailija Mathias Rosenlundin omiin kokemuksiin perustuva, vahva romaani Vaskivuorentie 20 herätti ilmestyessään vuonna 2013 kiihkeää keskustelua köyhyydestä Suomessa. Romaaniin pohjautuva kuunnelma tuo lähelle erään nuoren perheen kamppailun mahdottomia olosuhteita vastaan. Tarina sijoittuu Vantaan Myyrmäkeen. Sen sisältö on nykyhetken yhteiskunnallisessa tilanteessa entistäkin ajankohtaisempi. KUUNTELE TÄSTÄ  TAUSTAHAASTATTELU Haastateltavina ohjaaja Maija Ruuskanen ja dramaturgi Valto Kuuluvainen Toimittaja: Emilia Cronvall Facebook: Vaskivuorentie 20 – Kuunnelma Instagram kuvasarja #vaskivuorentie20kuunnelma
Erityisen koukuttavaa Ruuskasen mielestä on se, että kertomuksen paikka on oikeasti olemassa, vaikka se voisi olla moni muukin paikka. Vaskivuorentie 20 on sekä tarkka lokaatio että helposti yleistettävä miksi tahansa kerrostalolähiöksi Jyväskylässä, Savonlinnassa tai Tukholmassa. Ohjaaja halusi luoda kirjoittamiselle oman äänellisen vastineen, joka tässä kuunnelmassa on sähkökitarointi. Jollekin voimia antava puuha on soittaminen tai musiikin kuuntelu, jollekin kirjoittaminen tai lukeminen ja jollekin neulominen, metsätyöt tai mitä ikinä…
Kuuluvainen kertoo kuunnelman käsikirjoitusprosessista:
Haastattelin prosessin aikana kirjan henkilöiden esikuvia, kirjailija Rosenlundia itseään sekä tämän ex-vaimoa. Halusin tietää, millaisesta tilanteesta kirja oli syntynyt ja miten siinä esiintyvät henkilöt näkivät kirjan tapahtumat vuosien jälkeen. […] Lopputuloksena syntyneen kuunnelmatekstin sijoitan itse jonnekin dramatisoinnin ja dokumenttiteatterin välimaastoon. Rosenlundin kirjan maailmaan tutustuminen ja Mathiaksen ja C:n elämäntarinoihin uppoutuminen oli opettavaista ja antoisaa. Olen kiitollinen näiden ihmisten luottamuksesta ja avoimuudesta, ja vaikuttunut siitä itsenäisyydestä ja rohkeudesta jolla he taistelevat tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Kohtuullinen toimeentulo on välttämätöntä jokaiselle suomalaiselle, myös niille jotka elävät taiteelle ja taiteesta.
LUE KOKO ARTIKKELI TÄSTÄ  Dramatisointi – Valto Kuuluvainen Ohjaus – Maija Ruuskanen Äänisuunnittelu – Tiina Luoma Päärooleissa – Toni Kamula (Mathias) ja Rosanna Kemppi (C) Muissa rooleissa – Veikko Järvi, Silva Niemi, Tuomas Uusitalo, Tiia Honkanen, Naimo Mahmud, Juhani Rajalin, Pia Runnakko, Erja Manto, Arttu Kurttila, Sherwan Haji, Tiina-Rakel Liekki ja Jessica Edén Tuottaja – Erja Manto
Teatteri

Pirandello Project

cotrone720568Pirandello Project

Visuaalisesti vaikuttava naamioteatteriesitys lainsuojattomista: KATSO TRAILERI

Pirandello Project – On the Edge of Silence on visuaalisesti vaikuttava ja runollinen, sanaton naamio- ja nukketeatteriesitys, jossa totalitaarisessa yhteiskunnassa elävät ihmiset ottavat elämän omiin käsiinsä mielikuvituksen ja taiteen avulla. Esitys pohjautuu Luigi Pirandellon keskeneräiseksi jääneeseen näytelmään I Giganti della Montagna (Vuorten jättiläiset). Musiikki on esityksessä tärkeässä roolissa ja äänimaailman keskiössä soi sveitsiläinen lyömäsoitin hang. Katso ja kuuntele traileri.
Teatteri Metamorfoosi lyckas med sin suggestiva ljudvärld och det mångstrukturella berättandet förmedla en både innehållsligt och visuellt kreativ helhet där också tystnaden blir talande. Elisabeth Nordgren / Hufvudstadsbladet 26.8.2009 Matka on pitkä, ehkä vaikeakin, mutta toivokaamme, etteivät pioneerit pelkää. Taidehan ei anna periksi. Suna Vuori / Helsingin Sanomat 26.8.2009
Ohjaus: Davide Giovanzana Dramaturgia: Davide Giovanzana, Soile Mäkelä ja Katerina Fojtikova Naamio-ohjaus: Soile Mäkelä Sävellys: Maija Ruuskanen Esiintyjät: Tanja Eloranta, Roosa Hannikainen, Miska Kajanus, Johanna Kultala, Linda Lemmetty ja Elina Putkinen Muusikot: Toni Lehtola ja Maija Ruuskanen/Eeppi Ursin Naamiot: Davide Giovanzana, Johanna Kultala, Toni Lehtola, Laura Mäkelä, Soile Mäkelä ja Elina Putkinen Nuket: Johanna Kultala ja Elina Putkinen Puvustus: Henni Siltaniemi Valosuunnittelu: Antti Helminen Harjoitusajan taltiointi: Noora Himberg Objektiteatterityöpaja: Rene Baker (Espanja) Musiikkityöpaja: Vincenzo Ciotola (Italia) Ensi-ilta Kulttuuritehdas Korjaamolla 23.8.2009 osana Stage-festivaalia ja Helsingin juhlaviikkoja.  
Pirandello Project – On the Edge of Silence
Pirandello Project – On the Edge of Silence is a silent mask and puppet theatre performance that takes place in a society that has declared creative activity to be inefficient, dangerous… and illegal. Teatteri Metamorfoosi presents a visually poetic piece, where the pure magic in the act of imagination turns into a rebellious act, capable of re-appropriating another person’s life. For imagination is not an escape from reality, but the tool by which we shape it. The performance is inspired by the last, unfinished play by Luigi Pirandello I Giganti della Montagna (The Mountain Giants).
Teatteri Metamorfoosi succeeds to convey with its suggestive sound world and multi-layered storytelling a meaningful and visually creative show in which also the silence becomes audible. Elisabeth Nordgren/ Hufvudstadbladet
With this project, Teatteri Metamorfoosi proposes an exploration of Pirandello’s major themes and of his theatrical obsessions; the false assumption of the oneness of the self, the superposition of masks and social behavior which anesthetizes the inner profound desire and the coexistence at the same instant of several realities. The performance stages a world where the act of imagining (and thus of any type of creative activity, such as theatre) is proscribed for practical and economical reason. However a clandestine puppet company forewarn about the danger of any colonization of the imagination. Using masks, puppets, dance, silence and singing, Teatteri Metamorfoosi presents a poetic piece where the pure magic of the act of imagining turns into an act of rebellion and of re-appropriation of someone’s life, for the imagination is not a way to escape reality but a tool to shape it. The performance is silent.
There is somebody who is living my life and I know nothing about him. Luigi Pirandello
Director: Davide Giovanzana Dramaturgs: Davide Giovanzana, Soile Mäkelä and Katerina Fojtikova Mask acting tutor: Soile Mäkelä Composer: Maija Ruuskanen Actors: Tanja Eloranta, Roosa Hannikainen, Miska Kajanus, Johanna Kultala, Linda Lemmetty and Elina Putkinen Musicians: Toni Lehtola and Maija Ruuskanen/Eeppi Ursin Choreographer: Tanja Eloranta Light designer: Antti Helminen Costume designer: Henni Siltaniemi Maskmakers: Davide Giovanzana, Johanna Kultala, Toni Lehtola, Laura Mäkelä, Soile Mäkelä and Elina Putkinen Puppet builders: Johanna Kultala and Elina Putkinen Workshops: Rene Baker (object theatre), Vincenzo Ciotola (music) Premiere 23.8.2009 at Stage Festival, Finland.
SävellyksetTeatteri

Fedja-setä, kissa ja koira

Suosittu näytelmä pyöri Kansallisteatterin Willensaunassa ja Pienellä näyttämöllä vuosina 2011-2013. Näytelmän lauluista on julkaistu levy Lehmän lauluja (2013).

Poika nimeltä Fedja-setä karkaa kotoaan Matroskin-kissan kanssa, sillä Fedjan äiti ei voi sietää kissoja. Matkalla Fedja ja Matroskin kohtaavat Musti-koiran ja kolmikko lyö hynttyyt yhteen. He muuttavat maalle, jossa sattuu ja tapahtuu. Tutuiksi tulevat niin utelias posteljooni Petškin kuin kaalipiirakalle perso traktori Mitja!
…leppoisa esitys tarjoaa viisaan kissan ja puudeliksi ryhtyvän sekarotuisen koiran sekä ruualla käyvän traktorin lisäksi hauskoja rytmejä… Omanarvontuntoista Mirri-lehmää esittävän Maija Ruuskasen mukavissa sävellyksissä on vaikutteita mm. venäläisestä kansanmusiikista. Suna Vuori, Helsingin Sanomat 16.3.2012
Eduard Uspenskin rakastetun Fedja-sedän seikkailut hurmaavat lapset ja vanhemmat. Vuonna 1974 ilmestynyt Fedja-setä, kissa ja koira on Eduard Uspenskin Fedja-tarinoista ensimmäinen ja suosituin. Esitys sopii myös perheen pienimmille, noin kolmesta ikävuodesta ylöspäin. Iltanäytäntöjen alkamisaika on kello 18.30.
Maija Ruuskasen johdolla luotu äänimaailma on valloittava: kauhat, pannut, hinkit ja soikot sopivat hyvin basson ja haitarin seuraan. Musisointi ei ole kaavoihin kangistunutta eikä taidokasta, vaan hauskaa, rytmikästä ja oivaltavaa. Ilona Kangas, Turun Sanomat 16.3.2012 Esityksen rytminen sydän on Maija Ruuskasen mainio musiikki. Annukka Ruuskanen, Teatteri & Tanssi 3/2012  
Lisätietoja ja paljon värikkäitä kuvia esityksestä: www.kansallisteatteri.fi ROOLEISSA Harri Nousiainen, Emmi Pesonen, Petri Liski, Esa-Matti Long, Maija Ruuskanen, Jouko Keskinen ja Karin Pacius SUOMENNOS Martti Anhava OHJAUS JA DRAMATISOINTI Jukka Rantanen LAVASTUS JA PUVUT Anna Sinkkonen MUSIIKKI Maija Ruuskanen VALOT Ilkka Niskanen ÄÄNET Juha Kerkola NAAMIOINTI Petra Kuntsi Näytelmän musiikista julkaistiin myös studiolevy Lehmän lauluja (2013). Käy kuuntelemassa, vaikka Spotifyssa! Kuuntele Kultakuumeen 20.3.2012 radiohaastattelu, jossa Mirri-lehmäkin vilahtaa!
Lasten teatteriTeatteri

Mauri ja vähä-älypuhelin

Sikapossuhieno musiikkiteatteriesitys!

DRAMATISOINTI Harri Nousiainen MUSIIKKI Maija Ruuskanen Mauri ja vähä-älypuhelin on Veera Salmen samannimiseen kirjaan pohjautuva, musiikkipitoinen lastenteatteriesitys. Se on hauska, lämmin ja viisas kertomus ystävyydestä, erilaisuudesta ja mielikuvituksen voimasta maailmassa, jota aikuisetkaan eivät aina osaa hallita.
Mauri ei enää katso lastenohjelmia, koska hänellä on suunnitelma. Hän aikoo kaivaa tunnelin Pasilasta Egyptiin, koska Maurin paras kaveri Bashir on juuri muuttanut sinne. Äiti kertoo Maurille, ettei heillä ole rahaa Egyptin-matkaan, eikä edes uuteen älypuhelimeen, jossa olisi watsappi. Eräänä yönä Maurin vanha Konegtig-puhelin kuitenkin muuttuu sikapossuhienoksi älypuhelimeksi, jonka avulla Mauri saa yhteyden Nakuna Uusi-Bebassa asuvien Halihalien heimoon. Omanlaisiaan ovat myös Maurin sademetsiä pelastava äiti ja luokkakaveri Chi, joka ei koskaan sano sanaakaan. Mutta olisiko maailmassa mitään järkeä, jos kaikki olisivat samanlaisia?
Mauri ja vähä-älypuhelin (2016)
KANTAESITYS 13.4.2016 Suomen Kansallisteatteri, Willensauna ROOLEISSA Harri Nousiainen ja Maija Ruuskanen DRAMATISOINTI Harri Nousiainen MUSIIKKI Maija Ruuskanen LAVASTUS JA PUKUSUUNNITTELU Katri Rentto VALO- JA VIDEOSUUNNITTELU Ville Virtanen ÄÄNISUUNNITTELU Mikki Noroila NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Petra Kuntsi OHJAUS Työryhmä Tunnelin kaivaminen ei ole laitonta mutta siitä tulisi luultavasti ongelma jos talomummit näkisivät sen. Talomummeja on hyviä ja pahiksia. Heitä on kolmea lajia. On huivimummeja, lippismummeja, ja sitten yks kukkatäti. Talomummit on yleensä ihan kilttejä ja herttaisia ja joskus käy niin hyvä tsägä, että me saadaan niiltä suklaanappeja ja silloin me sanotaan, kiitoksia arvon rouvat ja madaam ja tänksjuu ja welkam ja helou.
Mauri ja vähä-älypuhelin (2017)
ENSI-ILTA 30.8.2017 Teatteri Imatran Pikku Hiisi -näyttämö ROOLEISSA Aki Honkatukia ja Hanna Kaskela ALKUPERÄISTEKSTI Veera Salmi DRAMATISOINTI Harri Nousiainen MUSIIKIN SÄVELLYS Maija Ruuskanen OHJAUS Timo Rissanen VIDEO- JA VALOSUUNNITTELU Ville Virtanen KAMPAUS JA MASKEERAUS Sonja Pöyhiä